Venäjän väliaikainen hallitus tunnusti Puolan

Viimeksi päivitetty: 30.3.2017 12:39

Venäjän väliaikainen hallitus antoi 30. maaliskuuta julistuksen, jossa se tunnusti Puolan riippumattomuuden. Julistuksella ei ollut välitöntä merkitystä, sillä Puola oli kokonaan keskusvaltojen miehittämä. Sen vertauskuvallinen arvo oli kuitenkin suuri. Väliaikainen hallitus sanoutui julistuksella irti keisarivallan sortopolitiikasta ja korosti omaa demokraattisuuttaan.[i] ”Vanha hallitus on antanut teille petollisia lupauksia, jotka se olisi voinut, mutta ei ole tahtonut […]

Helsinkiin saapui 29. maaliskuuta kaksi vuoden 1917 keskeistä hahmoa: Svinhufvud ja Kerenski

Viimeksi päivitetty: 29.3.2017 12:22

Helsingin rautatieasemalla koettiin 29.3.1917 poikkeuksellinen päivä. Juna toi runsaan puolentoista tunnin sisällä Pietarista kaksi vuoden 1917 keskeistä toimijaa. P. E. Svinhufvud palasi Siperian-karkotuksestaan, ja Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeusministeri Aleksander Kerenski tuli pikavierailulle Helsinkiin. Molemmat tulijat saivat haltioituneen vastaanoton. Miehet olivat tavanneet toisensa Pietarissa kaksi päivää aikaisemmin. Kerenski oli ottanut Svinhufvudin sydämellisesti vastaan: ”Pietarissa kävi maanmiehemme […]

Suomeen nimitettiin 26.3.1917 maailman ensimmäinen sosialistijohtoinen hallitus

Viimeksi päivitetty: 24.3.2017 12:21

Venäjän väliaikaisen hallituksen 20. maaliskuuta antama manifesti 1917 peruutti useimmat Suomen itsehallinnon eli autonomian rajoitukset. Venäläistetyn senaatin korvasi Oskari Tokoin johtama poliittinen monipuoluehallitus, jonka väliaikainen hallitus nimitti 26. maaliskuuta. Tätä ennen ruhtinas Lvovin johtama hallitus kutsui koolle heinäkuussa 1916 valitun eduskunnan 4. huhtikuuta. Venäläistetty senaatti toimi virkaatekevänä hallituksena vara-amiraali Anders Wireniuksen johdolla. Se hoiti juoksevia […]

Puhelin oli tärkeä yhteyksien tekijä jo 1917

Viimeksi päivitetty: 27.3.2017 09:42

Suomi oli ajan hermolla puhelinliikenteen kehityksessä Venäjän vallan loppuvuosina. Puhelin oli 1910-luvulla monelle suomalaiselle osa arkipäivää. Suomen ensimmäinen puhelinlinja valmistui tehtailija Nissisen tontille Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan joulukuussa 1877. Helsingin Puhelinyhdistyksen (HPY) toiminta käynnistyi Daniel Johannes Wadénin saatua toimiluvan tammikuussa 1882 puhelinyhtiön perustamiseen Helsingissä. Yhtiö toimi aluksi nimellä Helsingfors Telefon-Förening / Helsingin Telefoni-Yhdistys. Puhelinyhtiöitä perustettiin […]

Työväenliike juhli näkyvästi kansainvälistä naistenpäivää 4. maaliskuuta 1917

Viimeksi päivitetty: 1.3.2017 10:05

Naistenpäivä sai 1917 työläisnaiset liikkeelle eri puolilla Suomea. Päivän teemoina olivat elinkustannukset, palkat ja lastenkasvatus. Työväenliikkeeseen kuuluneet naiset kokoontuivat maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina 1917 ainakin 33 paikkakunnalla juhlimaan kansainvälistä naistenpäivää. Sosialidemokraattinen naisliitto julkaisi tilaisuuksia varten 16-sivuisen Työläisnaisen Päivä -lehden, joka esitteli päivän keskusteluteemat: köyhälistölasten kasvatus ja huolenpito, kallis aika ja työläisnaisten palkat ja elintaso. Sensuurin vuoksi […]

Levottomuuden merkkejä Pietarissa

Viimeksi päivitetty: 1.3.2017 09:04

Venäjän valtakunnanduuma kokoontui uudelleen 27. helmikuuta 1917. Puhemies Mihail Rodzjanko piti isänmaallisen avajaispuheen, jossa hän korosti olevan välttämätöntä jatkaa taistelua lopulliseen voittoon saakka. Kulissien takana Rodzjanko oli yrittänyt saada keisari Nikolai II:n muuttamaan politiikkaansa. Hän oli 23. helmikuuta sanonut hallitsijalle Venäjän hallituksen olevan väärällä tiellä. Rodzjanko oli arvioinut vallankumouksen olevan ovella kansan tyytymättömyyden vuoksi. Keisari […]

Pakkanen paukkui ja ruokapula paheni talvella 1917

Viimeksi päivitetty: 17.2.2017 07:01

Talvi 1916–1917 oli pitkä ja kylmä. Pakkanen oli kova etenkin tammi-helmikuun vaihteessa. Etelä-Suomessa mitattiin liki 40 asteen pakkaslukemia. Koko maassa oli runsaasti lunta. Turussa voitiin järjestää 11. maaliskuuta vaivattomasti Suomen mestaruushiihdot 60 kilometrin matkalla. Kotkassa hiihdettiin 18. maaliskuuta 50 kilometrin kilpailut. Tammikuun keskilämpötila oli Helsingissä -8,8 ˚C, -helmikuun -11,0 ˚C ja maaliskuun -9,6 ˚C. Sodankylässä […]

Vuoksesta haluttiin voimaa Pietariin

Viimeksi päivitetty: 23.1.2017 16:18

Venäjän ministerineuvosto herätti henkiin keisarivallan viime kuukausina ajatuksen Vuoksen vesivoiman käytöstä Pietarin tarpeisiin. Uusi Suometar kertoi 12.1.1917 Novoje Vremjan tietojen pohjalta, että Venäjän ministerineuvosto oli hyväksynyt Vuoksen vesivoiman rakentamisesta kaksi ehdotusta, joiden tavoitteena oli Pietarin sähköntarpeen turvaaminen. ”Pikku-Imatra” ja Vallinkoski oli määrä pakkolunastaa. Aloitteentekijänä oli sotaministeri Mihail Beljajev, joka halusi vähentää kivihiilen käyttöä Pietarissa. Ensimmäisenä […]

Venäjän keisarikunta 1917

Viimeksi päivitetty: 17.2.2017 07:01

Vuoden 1917 alussa Venäjä oli käynyt sotaa lähes kaksi ja puoli vuotta. Tyytymättömyys ja uudistuspaineet olivat kasautuneet. Venäjä oli vuoden 1917 alussa perustuslaillinen monarkia. Valtionpäämies Nikolai II oli joutunut hyväksymään Japania vastaan käydyssä sodassa kärsityn tappion jälkeen perustuslain säätämisen 1906. Vuodesta 1613 Venäjää hallinneeseen Romanov-sukuun kuulunut keisari oli lain tultua voimaan edelleen itsevaltias. Perustuslaki lisäsi […]

Rasputinin murha kertoi säröistä Venäjän eliitissä

Viimeksi päivitetty: 9.1.2017 13:36

Grigori Jefimovitš Rasputinin myöhään illalla 29. joulukuuta tapahtunut murha oli vuoden 1917 alkupäivien suurin uutinen Venäjän keisarikunnassa ja Suomen suuriruhtinaanmaassa. Suomeen tiedot murhasta tihkuivat huhuina ja Venäjän lehtien kautta. Uusi Suomettaren otsikko 2.1.1917 ilmestyneen vuoden ensimmäisen lehden Venäjältä-osastossa tiivisti tapahtuneen: ”Grigori Rasputin murhattu”. Lehti viittasi 31. joulukuuta ilmestyneisiin moskovalaisiin lehtiin, jotka olivat täynnä kertomuksia tapahtuneesta. […]

Suursota leimasi joulunviettoa 1916

Viimeksi päivitetty: 22.12.2016 10:43

Jouluna 1916 Suomessa oli vielä rauhallista, mutta pula-ajan syventymisen merkit olivat näkyvissä. Elintarvikkeiden saatavuus oli heikentynyt. Huomattava osa Suomessa tuotetusta voista ja maidosta päätyi Pietariin. Elintarvikesäännöstely oli alkanut marraskuussa 1916 sokerista. Polttopuut olivat kallistuneet ja vuokrat nousseet. Muuttovirta maalta kaupunkeihin jatkui. Elintarviketilanteen heikentymisestä huolimatta ruokaa riitti kaikille. Keski- ja yläluokka olivat tottuneet käyttämään tuontihedelmiä juhla-aikoina. […]

Sisällissodassa vastakkain kaksi kouluttamatonta armeijaa

Viimeksi päivitetty: 15.12.2016 08:02

Sisällissodassa oli vastakkain kaksi nopeasti koottua sotajoukkoa, joiden miehistö koostui lähes kokonaan kouluttamattomista taistelijoista. Kummankin armeijan ytimen muodostivat alkuvaiheessa aatteellisen innostuksen vallassa sotaan lähteneet vapaaehtoiset.[1] Valkoinen armeija koostui alkuvaiheessa vapaaehtoisista suojeluskuntalaisia. Rintamalle lähteneiden joukossa oli muun muassa oppikoulujen lukioluokkien oppilaita. Kajaanin sisseihin liittyi muun muassa 17-vuotias Urho Kekkonen. Punakaartilaisten ydinjoukkoon kuului radikaaleja työväenliikkeen jäseniä, joista […]

Itsenäisyyslehti Uusi Päivä

Viimeksi päivitetty: 11.5.2017 11:08

Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen aukesivat Suomessa valtioelämän padot. Sanomalehti Uusi Päivä eli lyhyen, mutta sitä intensiivisemmän elämän 1917–1918. Uuden Päivän perustamisidea syntyi Helsingissä 1.4. Lakitieteen kandidaatti ja asianajaja S. J. Pentti kirjoitti keskustelun pohjalta lehden ohjelman: ”Suomen on saatava vapaa, itsenäinen asema maailman kansojen joukossa.” Lehti korosti kansallista ja sivistyksellistä yhteenkuuluvuutta tukea ”rajojemme ulkopuolella asuvien […]

Vallankumous, vapaussota, veljessota – vai jokin muu?

Viimeksi päivitetty: 15.12.2016 08:00

Suomessa 1918 käydyn sodan nimestä on kiistelty koko itsenäisyyden ajan. 1990-luvulta alkaen sisällissodasta on tullut käytetyin termi, mutta muillakin nimityksillä on perusteensa. Viralliseksi nimitykseksi vakiintui Suomen itsenäisyyden alkuvuosina sodan voittaneen valkoisen puolen käyttämät vapaussota. Sosiaalidemokraateille luontevimpia nimiä olivat kansalaissota ja veljessota sekä tarvittaessa kapina. Kommunistit puhuivat luokkasodasta ja vallankumouksesta. Kansalaissota-termi saavutti laajempaa 1960-luvulta lähtien, kun […]

Punaista Suomea johti kansanvaltuuskunta

Viimeksi päivitetty: 15.12.2016 08:03

Suomen vallankumoushallituksena toimi vuonna 1918 Kullervo Mannerin johtama kansanvaltuuskunta. Punaisen Suomen ylin päättävä elin oli virallisesti työväen pääneuvosto ja sen hallituksena toimi kansanvaltuuskunta. Pääneuvostolla oli nimellisesti oikeus valita ja erottaa kansanvaltuuskunnan jäsenet ja kumota sen päätöksiä. Siihen kuului 15 SDP:n, 10 Suomen Ammattijärjestön, 10 punakaartien ja 5 Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnan valitsemaa jäsen. Pääneuvoston puheenjohtajana toimi […]

Tampereen valtaus muodosti sisällissodan käännekohdan

Viimeksi päivitetty: 15.12.2016 07:59

Sisällissodassa keväällä 1918 teollisuuskaupunki Tampereen menetys oli punaisille vallankumouksellisille ankara tappio. Punaiset menettivät suuren joukon taistelukykyisimpiä joukkojaan. Lisäksi valkoiset saivat käsiinsä runsaasti rautatiekalustoa, josta oli hyötyä siirrettäessä taistelujen painopistettä Karjalaan.[1] Kustaa III:n vuonna 1779 perustama Tampereen kaupunki oli 1800-luvulla noussut yhdeksi maan johtavista teollisuuskaupungeista. Maan teollisuustyöläisistä yli kolmannes työskenteli 1800-luvun puolivälissä Tampereella.[2] Vuonna 1905 venäläistämistoimia […]

Suomella oli oma raha jo ennen itsenäistymistä

Viimeksi päivitetty: 11.5.2017 11:06

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneet kansallisvaltiot ottivat käyttöön oman rahayksikön. Suomella raha oli ollut olemassa vuodesta 1860 lähtien. Suomessa oli käytetty maksuvälineinä Venäjän ruplia ja Ruotsin riikintaalareita (riksejä) vuoteen 1840. saakka. Tämän jälkeen ruplasta tuli ennen markan käyttöönottoa ainoa maksuväline. Suomi anoi lupaa Aleksanteri II:lta ottaa käyttöön oman rahan ja sai sen 4. huhtikuuta 1860 senaatin […]

Kotimaisia ja kansainvälisiä vaikutteita yhdistelevä populaarikulttuuri on muokannut käsityksiä suomalaisuudesta

Viimeksi päivitetty: 22.11.2016 01:15

Suomalainen populaarikulttuuri on suunnilleen yhtä vanha kuin Suomi itsenäisenä valtiona. Laajoille kansanryhmille yhteisen populaarikulttuurin muotoutuminen alkoi Venäjän vallan loppupuolella rinnan ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen ja yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Ajanvietekirjallisuudelle kehittyi kysyntää 1800-luvun lopulta alkaen, kun lukutaito yleistyi. Kioskikirjallisuudeksi sittemmin nimitetyistä viihdelukemistoista kehittyi laajalevikkinen painotuotteiden osa-alue. Pilalehdet elivät ennen Suomen itsenäistymistä kukoistuskauttaan. Ne julkaisivat sekä harmitonta huumoria […]

Helsingin 1952 olympialaiset palauttivat Suomen maailmankartalle

Viimeksi päivitetty: 22.11.2016 01:11

Suomalainen olympiaunelma täyttyi Helsingin kesäkisoissa 1952. Helsinki tarjosi olympialaisille kylmän sodan myrskyissä turvasataman. Samalla Suomi sai hyvityksen toisen maailmansodan syövereihin kadonneista 1940 kisoista. Helsingin olympialaisissa Suomi pääsi yrittämään jotakin ainutkertaista, maailman suurimman urheilutapahtuman järjestämistä. Olympialaiset olivat Suomen kokoon nähden suurhanke. Maan väkiluku oli juuri ylittänyt neljä miljoonaa, ja Helsingissä asui 370 000 ihmistä. Suomeen laskeutui kisojen […]

Suomea on rakennettu kansakunnaksi urheilun avulla omaa erityisyyttä korostaen

Viimeksi päivitetty: 7.6.2017 13:12

Eri puolilla Eurooppaa syntyi 1700-luvun lopulta lähtien kansallista erityisyyttä korostavia liikkeitä. Kansakunnan itsenäisen olemassaolo-oikeuden perusteita etsivistä ja painottavista aatteellisista rakennelmista käytetään yleisnimitystä nationalismi. Käsite on suomennettu etenkin 1900-luvulla kansallisuusaatteeksi. Nationalismin tavoitteena on ollut paikallisten lähtökohtien pohjalta löytää omaleimaiseksi tulkitut kansalliset piirteet ja tarvittaessa toimia kansakunnan valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Kansakunnan rakentamistyössä tärkeällä sijalla ovat yhteiset kokemukset, […]