Viro, Latvia ja Liettua irtautuivat Venäjästä ensimmäisen maailmansodan seurauksena

Kuvateksti 23.2.2018 12:21

Venäjän maaliskuun vallankumouksen seurauksena Virossa, Latviassa ja Liettuassa heräsivät ensiksi toiveet autonomiasta. Imperiumin hajoamisen vauhdittuessa tavoitteeksi tuli täysi itsenäisyys. Baltian maiden itsenäistyminen toteutui vaikeiden vaiheiden jälkeen 1918–1920. Latvialaiset, liettualaiset ja virolaiset esittävät toiveensa autonomiasta väliaikaiselle hallitukselle maaliskuussa 1917. Ne pohjautuivat kolmen kansallisuuden vuoden 1905 yleislakon aikana ilmaisemiin uudistusvaatimuksiin. Pääosa Liettuasta ja huomattava osa Latviasta olivat […]

Kahden leirin Varkaus – kauppalahanke yhdisti

Kuvateksti 20.2.2018 07:18

Sisällissodan kokemukset jakoivat Varkauden ja koko Leppävirran kahteen leiriin: vasemmistoon ja porvareihin. Kunnallispolitiikassa oli kuitenkin haettava yhteisiä ratkaisuja. Varkaudessa yhteistyöhön pakotti kauppalahanke, jonka edistäminen vaati yksituumaisuutta. Erityisen jyrkkä rajalinja oli teollisuustaajamissa, mutta se halkaisi myös Leppävirran kirkonkylän ja maalaiskylät. Kaikkein syvin kuilu halkesi Varkauteen, jonka asukkaiden historiakäsitystä määritti vuosikymmeniä ”vuosi 1918 kertomuksineen, tarinoineen ja syytöksineen”. […]

Kiuruvedellä päästiin vähällä sisällissodasta

Kuvateksti 2.2.2018 12:47

Vuosi 1918 oli kurja myös Kiuruvedellä. Sisällissodan pahimmat kauhut jäivät kuitenkin kauas Pohjois-Savon perukoista. Suomessa ja koko Venäjän imperiumissa koitti vapauden ja toivon aika, kun Nikolai II joutui luopumaan vallasta maaliskuussa 1917. Kiuruvedellä järjestetty kansalaiskokous, johon osallistuivat kaikki kansalaispiirit, lähetti onnittelusähkeen Venäjän valtakunnanduumalle. Riemu haihtui pian ja vaihtui kamppailuksi vallasta porvarien ja sosialistien välillä. Sosiaalidemokraateilla […]

Hallituksen joukoilla tukialueena Pohjanmaa

Kuvateksti 26.1.2018 13:29

Suomen laillinen hallitus jatkoi vallankumouksen alettua toimintaansa Vaasassa. Sen sotilaallinen voima perustui aluksi suojeluskuntalaisiin. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud määräsi 26. tammikuuta kolme senaattoria lähtemään Helsingistä Vaasaan, jotta hallituksen toiminnan jatkuvuus olisi turvattu kapinatilanteessa. Vaasaan siirtyivät Helsingistä Heikki Renvall, Aleksander Frey ja E. Y. Pehkonen. Heihin liittyi Tampereelta paennut Juhani Arajärvi. Suomen laillisella hallituksella oli […]

Kun vallankumouksen merkkilyhty syttyi

Kuvateksti 26.1.2018 13:29

SDP yritti ottaa vallan Suomessa tammikuun lopussa 1918.  Vallankumouksen alkamisen merkiksi syttyi punainen lyhty Helsingin työväentalon tornissa 26. tammikuuta klo 23.00. Varsinainen kapina alkoi vasta myöhään seuraavana iltana. SDP oli siirtynyt lopullisesti vallankumouslinjalle puolueneuvoston kokouksessa 19.–22. tammikuuta. Neuvosto valitsi lisätyn puoluetoimikunnan, jonka kaikki viisi lisäjäsentä olivat kumouksen kannattajia. Toimikunnan 12 jäsenestä 10 oli vallanottoyrityksen kannalla. […]

Kumouslinja voitolle sosiaalidemokraattisessa puolueessa

Kuvateksti 22.1.2018 07:36

SDP siirtyi lopullisesti vallankumouslinjalle, kun sen puolueneuvosto valitsi 22. tammikuuta kumousmielisen puoluetoimikunnan, joka sai laajat toimivaltuudet. Vallankumousta kannattavien ote puolueesta oli vahvistunut marraskuun lopun puoluekokouksesta lähtien. Tampereella 16.–19. joulukuuta 1917 pidetyssä työväenjärjestyskaartien yleiskokouksessa kaartit olivat vielä hyväksyneet periaatteen, jonka mukaan ne toimivat puolueen valvonnassa ja käyttivät virallisesti järjestyskaartien nimeä. Toisaalta SDP:n puoluetoimikunnan esitykseen perustuneiden sääntöjen […]

Milloin itsenäisen Suomen puolustusvoimat perustettiin?

Kuvateksti 16.1.2018 14:39

Suomen puolustusvoimien lippujuhlaa vietetään 4. kesäkuuta, marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä. Se ei kuitenkaan ole puolustusvoimien perustamispäivä. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II lakkautti Suomen oman sotaväen maaliskuussa 1905. Viimeisenä joukko-osastona joutui lopettamaan toimintansa Suomen kaarti. Sen jälkeen Suomella ei ollut omaa sotaväkeä. Suomi korvasi asevelvollisuuden rahalla, niin sanotuilla sotilasmiljoonilla, jotka Suomen valtio maksoi vuosittain Venäjälle. […]

Topeliuksen 100-vuotismuistoa juhlittiin laajasti

Kuvateksti 16.1.2018 06:23

Zachris Topeliuksen syntymän 100-vuotispäivää vietettiin levottomista oloista huolimatta näyttävästi. Porvarilehdet tulkitsivat Topeliuksen elämäntyötä myönteisesti, työväenlehtien suhtautuminen oli kielteisempi. Juhlan alla ilmestyi runsaasti Topelius-kirjallisuutta. Lehtori U. J. Sarlin kirjoitti juhlakirjan Sakari Topelius – elämä ja toiminta. Teoksen kustantanut Kansanvalistusseura määritteli kirjan olevan erinomainen lähde juhlaesitelmiä varten. Lapsille oli tarjolla oma satavuotismuisto, joka sisälsi muun muassa H. […]

Suomen itsenäisyyden tunnustamisjuhlassa riitasointuja

Kuvateksti 12.1.2018 11:25

Kansallisteatteriin kokoontui arvovaltainen yleisö juhlimaan Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Juhlatunnelmaa häiritsivät riitasoinnut. Sosiaalidemokraatit eivät osallistuneet juhlaan lainkaan, vaan järjestivät oman vapausjuhlansa viikkoa myöhemmin. Suhtautuminen keskenään vihamielisiin Ranskaan ja Saksaan jakoi yleisöä. Kansallisteatterin katsomo oli Helsingin Sanomien 14.1.1918 mukaan koristeltu leveillä punakeltaisilla nauhoilla, jotka riippuivat keskikatosta ensirivin reunoille. Näyttämö oli sovitettu punakeltaisiin nauhoihin kiedotuilla laakeripuilla. Näyttämön peräseinällä […]

Siviiliavioliitto kirkollisen vihkimisen rinnalle vuoden 1918 alussa

Kuvateksti 9.1.2018 11:43

Kirkollisen avioliiton arvostuksen lasku ja kirkon vaikutusvallan heikkeneminen johti siviiliavioliiton sallimiseen Suomessa. Siviilivihkimyksestä tuli laillinen 1.1.1918. Siviiliavioliiton toteutuminen vei vuosikymmenen. Kirkolliskokous otti myönteisen kannan asiaan 1908. Eduskunta hyväksyi 1911 asetusehdotuksen siviiliavioliitosta. Sen kohtalo oli pitkään epäselvä. Syksyllä 1916 venäläistetty senaatti alkoi valmistella asian esittelyä suuriruhtinaalle. Senaatti lähetti asetuksen Pietariin helmikuussa 1917, mutta se jäi vahvistamatta […]

Suomen itsenäisyyden tunnustaminen

Kuvateksti 27.12.2017 12:42

Svinhufvudin senaatti oli antanut Suomen itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917 ja eduskunta vahvisti sen kaksi päivää myöhemmin. Seuraavaksi oli hankittava ulkovaltojen tunnustus. Pääministeri Svinhufvud lähetti entisen senaattorin, Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan J. K. Paasikiven Ruotsiin jo joulukuun alussa tunnustelemaan itsenäisyyden tunnustusta. Koska Suomessa oli ankara kirje- ja sähkesensuuri, venäläiset santarmit tarkastivat jokaisen maasta lähtijän Torniossa. Sanansaattajaksi valittu Paasikivi opetteli sanamuodon […]

Joulu 1917 – niukkuutta ja epävarmuutta

Kuvateksti 22.12.2017 08:15

Joulu oli kalenterissa myös vuonna 1917. Joulumieli oli kuitenkin leivän tapaan kortilla. Tilanne oli vakavin Turussa, jossa miliisilakon aikana puhjennut laajamittainen ryöstely loppui jouluviikolla vasta venäläisen sotaväen puututtua tilanteeseen. Työväenjärjestöt olivat voimattomia ryöstelijöiden lähdettyä liikkeelle. Ryöstely aiheutti lehtitietojen mukaan miljoonien markkojen vahingot. Sisäasioista vastannut senaattori Arthur Castrén sai lopulta neuvoteltua lakon lopettaneen sopimuksen. Hauras rauha […]

Sosiaalidemokraatit horjuivat parlamentarismin ja vallankumouksen välillä

Kuvateksti 28.11.2017 14:23

Sosiaalidemokraatit joutuivat pohtimaan marraskuun lopun puoluekokouksessaan, viekö työväestön asemaa parhaiten eteenpäin eduskuntatyö vai kumouksellinen toiminta. Puolue jätti molemmat toimintalinjat avoimiksi. Neuvosto-Venäjän tervehdyksen kokoukseen toi kansallisuusasiain kansankomissaari Josef Stalin, joka rohkaisi suomalaisia tovereita vallankumoukseen. SDP kutsui marraskuun lopussa koolle ylimääräisen puoluekokouksen käsittelemään puolueen toimintalinjaa. Kokous käsitteli myös yleislakon seurauksia ja puolueen suhtautumista hallituskysymykseen. Helsingin työväentalolla 25.–27.11.1917 […]

Yleislakko ja viittä vaille vallankumous

Kuvateksti 20.11.2017 12:32

Marraskuun 1917 yleislakko jakoi kansakunnan entistä enemmän kahtia. Valta siirtyi suuressa osassa Suomea muutamaksi päiväksi vasemmistolle. Vaikka lakko loppui, niin sen aikana jyrkentyneet asenteet säilyivät puolin ja toisin. Poliittinen tilanne oli eduskunnan kokoontuessa marraskuun alussa 1917 erittäin jännittynyt. Sosiaalidemokraatit eivät tunnustaneet eduskuntaa laillisesti valituksi ja jättivät osallistumasta puhemiesten vaaliin. Puolue katsoi edustavansa vaalituloksesta huolimatta kansan […]

Urjalan linnoitustyöt päätyivät Linnan romaaniin

Kuvateksti 20.11.2017 12:32

Venäläisten Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana teettämät linnoitustyöt koskettivat huomattavaa osaa maasta. Urjalassa tehtiin mittavia rakennustöitä, jotka antoivat aineksia Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjan toiseen osaan. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Venäjän armeija ryhtyi rakentamaan Suomeen linnoitusjärjestelmää Pietarin turvaksi. Uhkakuvana oli vihollisen Saksan maihinnousu Itämeren rannikolle ja eteneminen Suomen läpi keisarikunnan pääkaupunkia kohti. Pietarin haavoittuvuutta lisäsi se, […]

Eduskunta kokoontui jännittyneessä ilmapiirissä 2. marraskuuta 1917

Kuvateksti 20.11.2017 12:31

Eduskunta piti ensimmäisen täysistuntonsa 2. marraskuuta jännittyneissä tunnelmissa. Sosiaalidemokraatit olivat julkaisseet edellisenä päivänä ”Me vaadimme” -julistuksen. Puolue ei myöskään osallistunut puhemiesten valintaan. Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kullervo Manner esitti täysistunnon aluksi julistuksen, jonka mukaan valtakirjojen tarkastus tapahtui väärin, koska se perustui väliaikaisen hallituksen antamaan määräykseen. Osa porvarillisista edustajista oli ilmoittanut valtakirjansa jättäessään, etteivät he näin toimiessaan […]

Uskonpuhdistuksen riemujuhla jäi poliittisen kuohunnan varjoon

Kuvateksti 20.11.2017 12:31

Lokakuun lopussa vietetty uskonpuhdistuksen 400-vuotisjuhla oli kirkollinen suurtapahtuma. Epävakaiden olojen vuoksi juhlatunnelma oli kuitenkin varsin vaisu. Uskonpuhdistuksen 400-vuotisjuhlien suunnittelu sai vauhtia maaliskuun vallankumouksesta, joka näytti antavan mahdollisuuden viettää juhlaa näyttävämmin kuin keisarivallan aikana. Kesän ja syksyn mittaan tapahtunut ilmapiirin kiristyminen vaikutti kuitenkin juhlailmapiiriin. Uskonpuhdistuksen kunniaksi järjestettiin kautta maan juhlajumalanpalveluksia 31.10.1917. Juhlapäivä osui keskiviikoksi. Monet kaupat, […]

Työväen järjestyskaartien perustaminen johti punakaartien syntyyn maanlaajuisesti

Kuvateksti 20.11.2017 12:31

Suomen Ammattijärjestö (SAJ) antoi 20. lokakuuta julistuksen, jolla se kiirehti Työväen järjestyskaartien perustamista. Julistus vauhditti ratkaisevasti kaartinmuodostusta koko maassa. SDP hyväksyi julistuksen lokakuun lopussa. SAJ:n julistus antoi kaartien perustamiselle työväenliikkeen yhden arvovaltaisimman järjestön virallisen tuen. SDP:n puoluevaltuusto yhtyi SAJ:n kantaan 28.–30. lokakuuta pitämässään kokouksessa. Erityisesti puoluesihteeri Matti Turkia oli osallistunut kaartien perustamisen suunnitteluun. SAJ ja […]

Kenellä oli valta Suomessa 1917?

Kuvateksti 20.11.2017 12:31

Keisarivallan kaatuminen mursi vanhat valtarakenteet ja johti kamppailuun vallasta Suomessa. Valtasuhteet vaihtelivat sekä valtakunnallisesti että paikallisesti maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Ennen maaliskuun vallankumousta perusasetelma oli selkeä. Maata hallitsi keisari-suuriruhtinas Nikolai II. Suomea koskevia päätöksiä valmisteli paikallisesti senaatti, joka koostui venäläisistä tai keisarivallalle täysin lojaaleista suomalaisista. Esitykset suuriruhtinaalle teki Venäjän ministerineuvosto. Suomen kenraalikuvernöörillä oli lisäksi laajat valtuudet […]

Eduskunnasta tuli jälleen porvarienemmistöinen vaaleissa 1917

Kuvateksti 20.11.2017 12:30

Sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä eduskunnassa lokakuun alussa 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa. Porvarienemmistön varmisti Maalaisliiton ja Kansanpuolueen menestys. Vaalikamppailu oli katkera ja kovasanainen. Siihen vaikuttivat poliittisten puolueiden kiristyneet välit, järjestysvallan luhistuminen, venäläisen sotaväen omavaltaisuus, elintarvikepula ja Venäjän poliittiset käänteet. Vaaleihin mennessä ilmapiiri oli muuttunut Suomessa erittäin jännittyneeksi. Aseellisten kaartien muodostaminen oli alkanut sekä porvarillisella puolella että työväenliikkeessä. Poliittiseen […]