Viaporista Suomenlinna

Kuvateksti 10.10.2016 06:06

Viapori siirtyi Suomen valtiolle Senaatin antamalla asetuksella 17. huhtikuuta 1918. Venäläiset joukot olivat vain muutamaa päivää aikaisemmin poistuneet linnoitussaarilta. Toukokuun 12. päivänä 1918 Kustaanmiekkaan kohosi Suomen tasavallan leijonalippu. Seuraavana päivänä Viaporin nimi muuttui Senaatin asetuksella Suomenlinnaksi. Venäläinen sotilastukikohta Vuodesta 1808 Viapori oli ollut Venäjän keisarikunnan sotilastukikohta, eikä se ollut kuulunut Suomen suuriruhtinaskuntaan. Suomen sodan jälkeen […]

Suomalaisten elintaso koheni itsenäisyyden kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä

Kuvateksti 20.9.2016 10:43

Suomi vaurastui maailmansotien välillä, vaikka maailmanlaajuinen talouslama katkaisi elinolojen parantumisen 1930-luvun alussa. Suomen modernisoituminen jatkui itsenäisyyden alkuvuosina. Maan bruttokansantuote nousi 1922–1928 keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. Palkat kohosivat monella alalla 1920-luvun aikana ennen ensimmäistä maailmansotaa edeltäneelle reaalitasolle. Yksityinen kulutus kasvoi noin 1,5-kertaiseksi 1920-luvulla. Lähtötason alhaisuutta kuvaa se, että käytettävissä olleiden tulojen lisääntyminen lisäsi ravinnon osuutta kokonaiskulutuksesta. […]

Hanko – saksalaisten maihinnousupaikka 1918 ja puna-armeijan tukikohta 1940–1941

Kuvateksti 18.8.2016 13:36

Manner-Suomen eteläisimmän satamakaupungin Hangon strategisesti tärkeä sijainti teki siitä sekä sisällissodan että jatkosodan näyttämön.   Hangon kaupunki perustettiin 1874. Bromarvin kappeliseurakunnasta erotetussa kaupungissa oli tuolloin vain noin 200 asukasta. Väkiluku kääntyi nousuun 1880-luvulla ja ylitti 2000 asukkaan rajan 1890-luvun alussa. Suomen itsenäistyessä Hangossa oli 6 000 asukasta. Kaupungin perustaminen liittyi Suomen teollistumiseen ja ulkomaankaupan vilkastumiseen. Kasvava puunjalostusteollisuus […]

Eduskunnasta tuli sosialistienemmistöinen 1916 vaaleissa

Kuvateksti 20.11.2017 12:29

Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit heinäkuun alussa 1916 sotatilasta huolimatta. Eduskunnasta tuli vaaleissa sosialistienemmistöinen. Tuloksen käytännön merkitystä oli vuonna 1916 vaikea hahmottaa, kun tiedossa ei ollut, milloin eduskunta saa kokoontua. Vaalit pidettiin, vaikka eduskunnan toiminta oli keskeytyksissä maailmansodan vuoksi. Nikolai II ei kutsunut vuonna 1913 valittua eduskuntaa enää koolle sotatilan aikana. Ministerivaltiosihteeri Vladimir Markov arvioi keväällä 1916, […]

Jääkärit siirtyivät Saksan itärintamalle kesäkuussa 1916

Kuvateksti 16.6.2016 06:21

Suomalaisten jääkäripataljoona oli taistelutehtävissä Saksan itärintamalla Riianlahdella kesäkuusta 1916 maaliskuuhun 1917. Sotilaat saivat merkittävää ammatillista rintamakokemusta ankarissa oloissa. Myös vakavia ristiriitoja esiintyi, kun paluu Suomeen näytti viivästyvän. Suomalaisten vapaaehtoisten sotilaskoulutus oli alkanut helmikuussa 1915 Pohjois-Saksan Holsteinin Lockstedtissa. Elo-syyskuussa heistä tuli Saksan armeijan sotilaita, mutta heiltä ei vaadittu sotilasvalaa. Sen sijaan heidän tuli tehdä sitoumus palvella […]

Maaliskuun vallankumous 1917 pakotti Nikolai II:n luopumaan vallasta

Kuvateksti 16.3.2017 09:57

Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotinen historia Venäjän valtaistuimella päättyi torstaina 2./15. päivänä maaliskuuta 1917. Viimeiseen saakka keisari teki Suomen arkielämää koskevia päätöksiä. Venäjän maaliskuun vallankumous oli väkivaltainen tapahtuma, jota edelsivät työläisten lakot, sotilaiden kieltäytyminen taistelusta ja valtiopäivälaitos duuman niskurointi. Venäjän keisarikunta kulki ensimmäisessä maailmansodassa tappiosta toiseen. Sodan alkupäivinä elokuussa 1914 Venäjä oli lähes hurmoksellisessa tilassa ja isänmaallinen […]

Nansen-passi selvensi 1922 pakolaisten asemaa myös Suomessa

Kuvateksti 12.5.2016 10:19

Kansainliiton pakolaiskomissaari Fridtjof Nansenin johdolla sovittiin vuonna 1922 henkilötodistusten antamisesta noin miljoonalle valtiottomalle Venäjän pakolaiselle, jotka olivat hakeneet turvaa eri puolilta Eurooppaa. Näitä henkilötodistuksia ryhdyttiin kutsumaan Nansen-passeiksi, joita myöhemmin annettiin myös muille pakolaisille. Miljoona pakolaista Venäjän vallankumoukset, vastavallankumoukset, sisällissota, länsivaltojen interventiot ja nälänhätä käynnistivät vuosina 1918–1921 suuren pakolaisvirran, joka kohdistui aluksi Neuvosto-Venäjän rajanaapureihin Suomeen, Baltian […]

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 puolitoista miljoonaa suomalaista liikkeelle

Kuvateksti 12.5.2016 10:15

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 suomalaiset ja ruotsalaiset liikkeelle Suomen ja Ruotsin toukokuussa 1941 järjestetyn maaottelumarssin tavoitteena oli vahvistaa maanpuolustuhenkeä molemmissa maissa. Kevään 1941 suomalainen suurtapahtuma oli Ruotsin kanssa 4.–25. toukokuuta käyty maaottelumarssi. Aloitteen sen järjestämisestä tekivät ruotsalaiset, joiden omia päämääriä marssi myös palveli. Ruotsissa oli tarvetta vahvistaa nationalistia tuntemuksia ja maanpuolustushenkeä toisen maailmansodan vuoksi. Ruotsissa oli […]

Suomalaisuus hallitsi Snellmanin syntymän satavuotisjuhlia 12.5.1906

Kuvateksti 23.1.2017 16:09

J. V. Snellmanin 100-vuotisjuhlinnasta toukokuussa 1906 tuli suomalaisuusliikkeen voimannäyte. Suomenmielisyyden näkyvin ilmaus oli lähes 25 000 henkilön Snellmanin päivänä antama ilmoitus ottaa käyttöön suomalaistettu sukunimi. Snellman oli vuonna 1906 koko Suomen riidattomin suurmies. Häntä juhlivat sekä vanha- että nuorsuomalaiset, ruotsinkieliset ja työväenliike. Vanhasuomalaisilla oli kuitenkin juhlinnassa näkyvin rooli. Uusi Suometar julkaisi 12.5.1906 juhlanumeron, joka esitteli Snellmanin […]

Raittiusliike eteni kotipolton kiellosta kohti täysraittiutta

Kuvateksti 25.4.2016 07:04

Raittiusliike oli ensimmäinen suuren määrän suomalaisia koonnut aatteellinen kansanliike. Suomalainen raittiusliike sai esivaiheessaan vaikutteita Ruotsissa Peter Wieselgrenin aloitteesta vuonna 1837 perustetusta raittiusjärjestöstä. Ruotsalaisen raittiustyön tavoitteena oli aluksi kohtuullinen alkoholinkäyttö. Raittiusliike saavutti merkittävän voiton, kun säätyvaltiopäivät päättivät 1840-luvulla talonpoikien vastustuksesta huolimatta muuttaa viinanpolton valtion yksinoikeudeksi, mikä nosti alkoholin hintaa. Raittiusvalistuksen ensimmäinen muoto olivat valistuskirjaset. Kiivaana raittiusmiehenä […]

Osuustoimintaliike kokoaa pieniä pääomia

Kuvateksti 25.4.2016 07:04

Osuustoiminta antoi kansalaisten yhteistyölle käytännönläheisiä muotoja ja opetti kansanvallan alkeita. Osuustoimintaliikkeen eri haarojen tavoitteena oli 1890-luvulta alkaen muodostaa kansalaisten pienten pääomien avulla vastapaino yksityistä voittoa tavoittelevalle jalostus-, liike- ja pankkitoiminnalle. Osuustoiminta kasvoi nopeasti itsenäiseksi toimijaksi, jonka kasvua tukivat yhteydet muihin kansanliikkeisiin. Aatteelliset ja taloudelliset lähtökohdat limittyivät etenkin osuustoiminnan alkuvaiheissa. Uuden yritysmuodon kasvua tuki kansanopistojen toiminnan […]

Työväenliike valaa uskoa köyhien joukkovoimaan

Kuvateksti 25.4.2016 07:04

Työväenliikkeen ensimmäisen vaiheen muodosti työnantajien johtama yhteiskuntaliberaali toiminta, jonka tavoitteena oli maltillisten uudistusten avulla estää työväestön radikalisoitumisen. Saksalaisten ja ruotsalaisten esikuvien pohjalta 1880-luvun alkupuolella tehtailija Viktor Julius von Wrightin aloitteesta syntynyt, wrightiläiseksi kutsuttu työväenliike pyrki ratkaisemaan työpaikoilla ilmenneitä epäkohtia ja parantamaan työoloja työnantajien ja -tekijöiden yhteistoimin. Suomessa toimi 1890-luvun puolivälissä yli 30 wrightiläiseltä pohjalta perustettua […]

Naisasialiike ajoi äänioikeutta ja sosiaalisia kysymyksiä

Kuvateksti 25.4.2016 07:03

Aktiiviset naiset toimivat kansanliikkeiden muotoutumisvaiheessa eri järjestöissä – etenkin raittius-, nuorisoseura- ja työväenliikkeessä. Tämän rinnalla alkoi kehittyä ensisijassa tai yksinomaan naisille tarkoitettua yhdistystoimintaa. Suomen Naisyhdistys perustettiin Helsingissä helmikuussa 1884. Sen tavoitteena oli ”työskenteleminen naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilansa parantaminen”. Naisten koulutusmahdollisuuksien parantamisen ohella Suomen Naisyhdistys ajoi naisten oikeutta […]

Nuorisoseurat edistävät itsekasvatusta kristillis-isänmaallisessa hengessä

Kuvateksti 25.4.2016 07:03

Maaseutuun nojannut nuorisoseuraliike levittäytyi Etelä-Pohjanmaalta koko Suomeen 1800-luvun lopussa. Nuorisoseuraliike sai alkunsa Etelä-Pohjanmaalla 1880-luvun alussa. Luonteeltaan se oli maaseudun itseoppineiden nuorten miesten ja naisten kansansivistysliike. Ensimmäisen nuorisoseuran perusti Kauhavalle Matti Sippola (1848–1908) .[i] Kauhavalla juhannuksena 1881 toimintansa aloittanut ”nuorisoyhtiö” koostui Jaakko Nummisen mukaan ”kansannuorisosta”, joista pääosa oli 16–22-vuotiaita naimattomia naisia ja miehiä. Kauhavan nuorisoyhtiön toiminta […]

Keisarin titulatuura, Venäjän valtakunnan vaakuna ja suuri sinetti

Kuvateksti 23.10.2017 09:47

Venäjän keisarin kunnia- ja arvonimet sekä viralliset tunnukset kertovat havainnollisesti imperiumin monitasoisesta rakenteesta. Suomen suuriruhtinaskunnassa kaikki keisarilliset asetukset ja säädökset (manifestit ja ukaasit) alkoivat hallitsijan titulatuuralla eli kunnia- ja arvonimiluettelolla. Yleensä suuriruhtinaskunnan asetuskokoelmassa julkaistuissa säädöksissä käytettiin käytännöllisistä syistä titulatuuran niin sanottua lyhyttä versiota, joka esimerkiksi Aleksanteri II hallituskaudella kuului seuraavasti: Me Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, […]

Punainen hallinto kesti Viipurissa pisimpään

Kuvateksti 25.4.2016 07:02

Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa Viipurissa tiivistyi sisällissota kaikkine hirmutekoineen. Viipuri muuttui 1850-luvulta alkaen pienestä kauppa- ja varuskuntakaupungista Itä-Suomen talouselämän väkirikkaaksi keskukseksi. Viipurissa asui Suomen itsenäistyessä 30 000 ihmistä ja sitä ympäröineessä maalaiskunnassa oli 47 000 asukasta. Samaan aikaan Viipurin lääni kasvoi asukasluvultaan maan suurimmaksi. Vuonna 1917 läänin alueella asui 540 000 ihmistä, lähes viidennes suomalaisista. Viipurin kasvua vauhditti […]

Perustietoa Suomen poliittisesta historiasta

Kuvateksti 25.4.2016 07:01

Suomen poliittisen historian pääpiirteistä löytyy perustietoa kattavasti internetistä. Tietoa ovat julkaisseet digitaalisena muun muassa eduskunta, valtioneuvosto, tasavalta presidentin kanslia, oikeusministeriö, ulkoministeriö ja ulkopoliittinen instituutti. Perustuslaki Perustuslaki, joka tuli voimaan vuonna 2000. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Eduskunta, Suomen kansanedustuslaitos ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” (Suomen perustuslaki 2 §)- Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi 1863 nelisäätyisillä valtiopäivillä, jotka […]

Itsenäisyyssenaatti – Svinhufvudin I hallitus 27.11.1917‒27.5.1918

Kuvateksti 5.12.2017 10:41

Itsenäisyyssenaatiksi kutsutaan P. E. Svinhufvudin ensimmäistä hallitusta. Sen antaman itsenäisyysjulistuksen eduskunta hyväksyi 6.12.1917. Senaatti sai hankituksi Venäjän, Ruotsin, Saksan ja monien muiden valtioiden tunnustuksen itsenäisyydelle. Senaatti perusti Suomen puolustusvoimat maahan jääneiden venäläisten sotilaiden karkottamiseksi. Vallankumoushallituksen vallattua Helsingin ja Etelä-Suomen tammikuun lopussa 1918 senaatin joukot kukistivat kapinan sisällissodassa. Punaisen vallankumouksen aikana kuusi senaattoria piileskeli maan alla […]

Herätysliikkeet muovaavat uudenlaista yhteisöllisyyttä

Kuvateksti 25.4.2016 07:00

Uskonnolliset herätysliikkeet tekivät uskonasioista henkilökohtaisia ja arvostelivat kaavoihin kangistunutta kirkkoa. Suomessa edelleen vaikuttavat neljä perinteistä herätysliikettä rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus syntyivät 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alkupuolella. Niissä kaikissa on korostunut henkilökohtainen usko ja yhteiseksi koetun uskonnollisuuden luoma yhteisöllisyys, joka ilmentyi saman henkisten omatoimisesti järjestämissä kokoontumisissa. Hurmokselliset kokemukset olivat tavallisia liikkeiden syntyvaiheissa. Kaikki herätysliikkeet korostivat […]

Voimistelu ja urheilu astuvat kansakunnan palvelukseen

Kuvateksti 25.4.2016 07:04

Voimistelu ja urheilu erottuivat omaksi kansanliikkeekseen 1890-luvulta lähtien, kun liikuntakulttuuri muuttui eliitin harrastuksesta suurempia väestöryhmiä kiinnostavaksi toiminnaksi. Voimistelun ja urheilun muotoutuminen itsenäiseksi kansanliikkeeksi alkoi 1890-luvulla. Suomessa toimi jo tätä ennen lähinnä kaupungeissa urheiluseuroja. Maan ensimmäisinä urheiluseuroina on pidetty 1850–1860-luvuilla perustettuja pursiseuroja, jotka kuitenkin olivat Venäjän laivaston suojeluksessa toimineita puolivirallisia maanpuolustusjärjestöjä. Tämän lisäksi ne edistivät säätyläisten […]