Itsenäisyyslehti Uusi Päivä

Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen aukesivat Suomessa valtioelämän padot. Sanomalehti Uusi Päivä eli lyhyen, mutta sitä intensiivisemmän elämän 1917–1918.

Uuden Päivän perustamisidea syntyi Helsingissä 1.4. Lakitieteen kandidaatti ja asianajaja S. J. Pentti kirjoitti keskustelun pohjalta lehden ohjelman: ”Suomen on saatava vapaa, itsenäinen asema maailman kansojen joukossa.” Lehti korosti kansallista ja sivistyksellistä yhteenkuuluvuutta tukea ”rajojemme ulkopuolella asuvien heimolaistemme” elinkysymyksiin.

Yhteiskunnallisella ja taloudellisella alalla haluttiin perinpohjaista uudistustyötä, kansan kokonaisuuden eduksi. Oli ”pyrittävä turvaamaan vähäväkisten ja rasitettujen kansanluokkien oikeuksia ja asemaa”. Ohjelmaa tuli toteuttaa ”asiallisella pohjalla”. Toimitusperiaatteeksi hyväksyttiin ”persoonallinen nimimerkillä vastaaminen kirjoitusten sisällöstä sekä vapaamielinen suhtautuminen eri käsityskantoihin ja niiden ilmi pääsemiseen”.

Lehti perustettiin ”innostuneen isänmaallisen hengen ja yksimielisyyden” merkeissä 21.4. ja kustantajaksi luotiin Osakeyhtiö Iltalehti. Perustajat kuuluivat sivistyneistöön ja talouspiireihin, joilta se sai tukensa. Mukana oli yhtä paljon nuorsuomalaisia ja vanhasuomalaisia, joita oli aiemmin erottanut syvä juopa.

Iltapäivällä ilmestyvän lehden näytenumero ilmestyi 10.5. Päätoimittaja Kaarlo Koskimies veti linjaa otsikolla ”Valtiollisen asemamme järjestäminen”, Heikki Ritavuori kirjoitti Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta. Lehdessä oli useita kirjoituksia yhteiskuntaelämän eri aloilta. Nimimerkki ”Olli” (Väinö Nuorteva) aloitti pakinoitsijan uransa tästä lehdestä.

Toinen näytenumero ilmestyi 15.5. ja lehti ilmestyi kuusi kertaa viikossa 21.5.–29.6., jolloin ilmestymisen esti kirjaltajien lakko. Lehti ilmestyi jälleen 9–13.8., minkä jälkeen sosialistit estivät porvarilehtien julkaisemisen kolmen päivän ajan. Suurlakko esti lehden julkaisemisen 14–19.11.1917. Lehden 4–10-sivuinen painos oli aluksi 2 000 ja oli vuoden lopussa 9 000.

Punakapina lakkautti lehden ilmestymisen. Viimeisessä numerossa kapinan syttymispäivänä 26.1.1918 lehti julisti, että ”vapaustaisteluun oli nyt ryhdyttävä kaikilla voimillamme, jos mieli pelastua perikadosta”.

Kesän 1918 hallitusmuototaistelussa lehti oli yksi kiivaimmista monarkismin kannattajista, ja lehden loppuvaiheet liittyvät joulukuussa 1918 syntyneen Kansallisen Kokoomuksen lehtijärjestelyihin.  Uuden Suomettaren piiri, Uuden Päivän väki ja monarkistiset nuorsuomalaiset yhdistivät voimansa ja perustivat Uuden Suomen.

Pääosa Uutta Päivää kustantaneen Iltalehti Oy:n osakkeista muutettiin Uuden Suomen yhtiön osakkeiksi, ja vastineeksi sovittiin, että Uusi Suomi julkaisee erillistä iltalehteä, jonka nimi oli aluksi Uuden Suomen Iltalehti, joka lyheni Iltalehdeksi ja ilmestyi vuoteen 1930 saakka. Uuden Päivän varat siirrettiin Uuden Päivän rahasto -säätiöön

Koskimiehen lisäksi päätoimittajina toimivat vt:nä S. J. Pentti 1917 ja seuraavana vuonna Yrjö Koskelainen ja Yrjö Ruuth (myöhemmin Ruutu).

Kirjallisuutta:

Eino Railo, Itsenäisyyslehti Uusi Päivä 1917–1918. Vaiheet, sisällys, merkitys. Uuden Päivän rahasto 1944.

Uusi Päivä. Kirj. RS. Suomen lehdistön historia 7. Kustannuskiila Oy 1988.

Linkki:

Uusi Päivä, koko lehti 10.5.1917