Otsikoissa 100 vuotta sitten

Osio kertoo Suomen itsenäistymisvaiheista Uuden Suomettaren ja Työmiehen näkökulmasta.  Molempia helsinkiläislehtiä luettiin koko Suomessa ja ne olivat tärkeitä mielipidevaikuttajia.

Uusi Suometar heijasteli erityisesti suomenkielisen ja -mielisen porvarikentän aatemaailmaa. Vuonna 1895 perustettu Työmies oli alusta lähtien työväenliikkeen tärkein lehti, josta tuli 1906 sosiaalidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattaja.

Uusi Suometar oli vanhasuomalaisen puolueen äänenkannattaja. Levikiltään lehti oli 1910-luvulla pääkaupungin neljänneksi suurin Työmiehen, Helsingin Sanomien ja Hufvudstadsbladetin jälkeen. Uusi Suometar oli muuttunut seitsenpäiväiseksi. Järnefeltien tunnettuun fennomaanisukuun kuuluneen päätoimittaja Akseli Rauanheimon lyhyellä kaudella 1913–1914 lehti laajensi myös kirjoittajakuntaansa. Rauanheimo antoi lisätilaa muun muassa urheiluaiheisille uutisille ja kirjoituksille.

Vuonna 1914 lehden päätoimittajana aloitti P. J. Hynninen, joka teki Suomen itsenäistyttyä pitkän uran ulkoasianhallinnossa.  Itsenäistymisvuonna 1917 Uusi Suometar noudatti maltillista linjaa. Tähän tyytymättömät suomettarelaiset itsenäisyysmiehet perustivat tavoitteidensa tueksi oman lehden, Uuden Päivän. Uusi Suometar muutti nimensä 1918 Uudeksi Suomeksi.

Työmiehen päätoimittajana toimi vuosina 1900–1918 Edvard Valpas-Hänninen. Muurarina ennen toimittajavuosiaan työskennellyt Valpas-Hänninen oli käynyt seitsemän luokkaa oppikoulua sekä harrastanut itseopiskelua. Sensuurin liennyttyä ensimmäisen sortokauden jälkeen lehti julisti Valpas-Hännisen johdolla marxilaista sosialismia ja kannatti luokkataistelua.

Toisella sortokaudella lehti arvosteli johdonmukaisesti venäläistämistä.  Valpas-Hännisen vaikutusvalta lehdessä pieneni ensimmäisen maailmansodan alla. Lehden vuonna 1917 omaksuman vallankumouksellisen linjan muovasi muu toimitus.

Työmiehen levikki kasvoi tasaisesti. Lehden painosmäärä 1906 oli noin 17 000, vuonna 1910 25 000 ja vuonna 1916 40 000. Sen levikki oli työväenlehdistä ylivoimaisesti suurin. Työmiestä tilattiin pääosaan Suomen kunnista. Vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen lehtien levikit kasvoivat Suomessa, mutta yksikään niistä ei yltänyt Työmiehen ennätysmäiseen lähes 80 000 kappaleen levikkiin. Lehti lakkautettiin kapinan kukistuttua keväällä 1918 ja kapinasta syrjässä olleet perustivat Suomen Sosialidemokraatin.