Ensimmäinen maailmansota loi Helsinkiin vuokranantajan markkinat

Ensimmäinen maailmansota synnytti Helsinkiin asuntopulan. Sotatarviketeollisuuden luomat runsaat uudet työmahdollisuudet toivat monien muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan myös Helsinkiin uutta työväkeä vuonna 1915. Helsinkiin saapui vuonna 1915 lähes 25 000 uutta asukasta, kun vastaava luku aikaisemmin oli ollut vuosittain 7 000–11 000. Tilanne hyödytti vuokranantajia, joiden tarjoamien asuntojen kysyntä kasvoi voimakkaasti. He nostivat vuokria, välttivät pitkiä vuokrasopimuksia ja vaativat […]

Voisota kuumensi tunteita kuluttajien ja tuottajien välillä

Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]

Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]

Alvar Aalto etsi ratkaisua Varkauden asuntopulaan

Yhtiö teki yhteistyötä aikakautensa johtavien arkkitehtien ja asuntopoliittisten asiantuntijoiden kanssa. Ahlström järjesti 1930-luvun jälkipuoliskolla asuntokysymystä käsitelleitä teemapäiviä. Vuonna 1936 asunto- ja rakennuspäiville osallistuivat muun muassa sosiaalisen tutkimustoimiston päällikkö Gunnar Modeen, rakennustaiteen ja tyyliopin professori Carolus Lindberg, arkkitehti Alvar Aalto ja kunnallisen keskustoimiston johtaja Yrjö Harvia. Alvar Aalto esitti asuntopulan ratkaisuksi ”kokonaisen asuntoryhmän” yhtäaikaista rakentamista teollisesti […]

Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppävirralla

Varkaudesta ja Leppävirrasta muodostui Kansanvaltuuskunnan kapinayrityksen alettua punaisen vallan saareke valkoisen Suomen keskelle. Heiveröisen punaisen vallan keskus oli Varkauden teollisuustaajama, josta A. Ahlström Oy oli alkanut luoda yhtä Suomen puunjalostusteollisuuden keskusta. Vanhastaan Leppävirtaan ja osin Joroisiin kuuluneessa Varkaudessa oli metalliteollisuutta. Leppävirralla sijaitsi lisäksi Hackman-yhtiön Sorsakosken metallitehdas ja useita sahoja. Teollisuustyöväestön lisäksi maan kymmenenneksi suurimmassa maalaiskunnassa […]

Laukon häädettyjen kohtalo oli kova

Laukon torpparien lakkoilu toukokuussa 1906 johti häätöihin seuraavan vuoden tammikuussa. Lisäksi kevään ja kesän aikana häädettiin useita kymmeniä vuokraajia Laukon ja Tottijärven kartanoiden mailta. Häädetyistä 24 torpparia valitti kihlakunnanoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka vahvisti alioikeuden päätöksen 13. maaliskuuta 1909. Sekä uusi maanvuokra-asetus ja maanvuokrasopimukset jäädyttänyt asetus oli julkaistu edellisenä päivänä, ja torpparit valittivat uudelleen hovioikeuteen. […]

Suomi pelastui keväällä 1919 nälänhädältä ottamalla syömävelkaa

Suomen huono elintarviketilanne heikkeni entisestään vuonna 1918. Suuri osa suomalaisista kärsi aliravitsemuksesta. Edes kesän 1918 sato ei tuonut suurta helpotusta. Tuontiyhteydet olivat poikki ja oma tuotanto riitti laskelmien mukaan kevättalveen 1919. Heikoimmin leivässä kiinni olivat Itä- ja Pohjois-Suomen ja maan suurimpien kaupunkien vähävaraiset. Vankileireille joutuneiden punaisten ruoka oli äärimmäisen niukkaa ja heikkolaatuista. Kainuussa jouduttiin turvautumaan […]

”Kuvauksia alempien maalaisväestöryhmien oloista Savossa”

Leppävirtalainen Matti Hämäläinen kirjoitti 1909 maaseudun pientilallisten, vuokraviljelijöiden ja tilattomien oloista Pohjois-Savon työväenliikkeen kevätjulkaisuun Punasten vappuun. Väliotsikointi on tämän sivuston tekijöiden laatima. ”Yleensä ihmisten suuri enemmistö liian vähän ajattelee. Eivät ole yht’äkkiä selvillä esim. jokapäiväisen työskentelynsä ja hyörintänsä tarkoituksesta. Hiukankin ajateltuamme havaitsemme, että tämän kaiken hyörinän päämaalina on tehdä olomme joka suhteessa, kuten terveyden, ravinnon, asunnon, vaatteiden, […]

Suomi oli 1917 lukutaitoisten luterilaisten vaurastuva maatalousmaa, jonka väestöstä puolet oli alle 25-vuotiaita

Suomi oli syntyessään sananmukaisesti nuori kansakunta. Vuonna 1917 suomalaisista 35 prosenttia oli alle 15-vuotiaita ja puolet alle 25-vuotiaita. Suomi oli itsenäistyessään maatalousvaltainen maa, jonka kaupungistuminen oli nopeutunut 1800-luvun lopulta lähtien. Maassa oli 3,1 miljoonaa asukasta, minkä lisäksi noin 250 000 suuriruhtinaskunnassa syntynyttä asui maan rajojen ulkopuolella, suurin osa heistä Yhdysvalloissa. Suomen asukkaista 88 prosenttia oli suomenkielisiä […]

Suomen viralliset tunnukset: lippu ja vaakuna

Siniristilippu – Punakeltainen leijonalippu sai väistyä, kun eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi toukokuussa 1918. Eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28. toukokuuta 1918. Itsenäistymisen jälkeen virallisissa yhteyksissä käytetty punainen leijonalippu sai väistyä. Punainen pohjaväri ei sopinut tynkäeduskunnan enemmistön mielestä vallankumouksen kukistaneen valtion vertauskuvaksi. Myönnytyksenä punakeltaisen lipun kannattajille valtiolipun ristin keskelle sijoitettiin kruunupäinen leijonavaakuna. Ristilippu liitti Suomen […]