Vastakkainasettelu syveni loppukesällä 1917

Yhteiskunnallinen kahtiajako jyrkkeni Suomessa loppukesällä 1917. Äänenpainot ja otteet kovenivat. Ilmapiirin kärjistyminen näkyi lehtikirjoittelussa. Suurimmat porvarilehdet alkoivat ilmestyä kirjapainolakosta johtuneen yli kuukauden tauon jälkeen 9. elokuuta. Ne ottivat pisteliäästi kantaa vasemmiston toimintaan. Työmies ja muut työväenlehdet nostivat entistä kärkkäämmin esille porvarien toiminnassa havaitsemiaan epäkohtia. Väliaikaisen hallituksen antama eduskunnan hajotusmanifesti ja senaatin sosiaalidemokraattisten jäsenten ero vaikuttivat […]

Senaatin oikeuksien maltillinen laajentaminen muuttui valtalaissa laajaksi eduskuntavallaksi

Kysymys korkeimman vallan jakamisesta Suomen ja Venäjän valtioelinten kesken tuli ajankohtaiseksi maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Asiaa koskeneen lakiesityksen sisältö muuttui täysin eduskuntakäsittelyssä, johon vaikuttivat myös Venäjän sisäiset tapahtumat. Senaatti valmisteli ”ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi”. Eduskunnalle 12.6.1917 annettu ”lex Tulenheimo” olisi siirtänyt senaatin päätettäväksi huomattavan osan Suomen asioista, jotka keisari-suuriruhtinas oli […]

Karjalan Aamulehti 19.7.1917: Eduskunnan eilinen päätös Suomen tulevaisuuden asiassa

Suurin osa porvarillisista lehdistä ei ilmestynyt valtalain käsittelyn aikana kirjaltajien lakon vuoksi. Viipurilainen Karjalan Aamulehti kertoi lain eduskuntakäsittelystä tuoreeltaan. ”Jo toista viikkoa sitten hyväksyi eduskunta toisessa lukemisessa valtiovallan käyttelyä Suomessa koskevan lain, joka jätti eduskunnalle miltei täyden vallan Suomen asioissa. Ainoastaan ulkomaiden ja sota-asioiden suhteen on tehty poikkeus. Vasta viikkoa myöhemmin otettiin lakiehdotus kolmanteen käsittelyyn, […]

Uusi Päivä 29.6.1917

Senaatti poistanut sotilasmiljoonat valtion menosäännöstä. Kenraalikuvernöörin kanslia – Venäjän vai Suomen virasto? Viljan ja rehun saantitoiveet Venäjältä vähäiset. Amerikasta jauhoja Suomeen. Työriitoja kirjapainoalalla. Konrad Lehtimäen tulevaisuusromaani. Perustuslakivaliokunnan mietintö senaatin vallan laajentamisesta. Uusi Päivä 29.6.1917, koko lehti Senaatti on poistanut Venäjälle ennen suoritetut sotilasmiljoonat Suomen valtion menosäännöstä. Se perustelee päätöstään sillä, että 20. maaliskuuta annetulla julistuskirjalla […]

Väliaikainen hallitus vahvisti eduskunnan 1907 hyväksymän kieltolain

Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti 29. toukokuuta 1917 eduskunnan kymmenen vuotta aiemmin hyväksymän kieltolain. Suomessa vallitsi jo sotatilan vuoksi käytännössä alkoholin myynnin ja anniskelun täyskielto. Väliaikaisen hallituksen vahvistama laki oli viralliselta nimeltään asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta. Sen pääsisältönä oli alkoholipitoisuudeltaan yli kaksiprosenttisten juomien valmistuksen, vähittäismyynnin ja anniskelun täyskielto. Eduskunta oli hyväksynyt […]

Venäläisen sotaväen ja työläisten käynti eduskunnassa

  Uusi Suometar julkaisi 18.4.1917 Suomen Tietotoimiston katsauksen venäläisten sotilaiden ja työläisten käynnistä eduskunnassa, jonka kokoontumispaikkana oli Heimolan talo. ”Eilen klo 5 aikaan i. p. kokoontui eduskuntatalon edustalle joukko sotilaita ja venäläistä työväkeä, jotka halusivat tavata eduskunnan puhemiestä ja kuulla lausuttavan 8 tunnin työpäivästä ja kansallisuuksien sorrosta Suomessa, erikoisestikin juutalaiskysymyksestä.  Kun eduskunnan puhemies ei ollut […]

Elintarvikepula ja poliisiasiat saivat työväen koolle Helsingissä pitkäperjantaina 1917

Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä koolle pitkäperjantaina 6.4.1917. Työväentaloilla keskusteltiin kiivaasti elintarvikepulasta sekä järjestyksenpidosta. Suurin ja kiihkeätunnelmaisin kokous pidettiin Helsingin työväentalolla. Työmiehen mukaan ”järjestöjen jäseniä oli kokoontunut suuri sali ja parveke täpötäyteen”. Elintarveasiasta alusti K. Hämäläinen, joka selosti lyhyesti pulan syitä. ”Uudelta hallitukselta ja juuri kokoontuneelta eduskunnalta on vaadittava kiireellisiä ja tarmokkaita toimenpiteitä elintarvepulaa […]

Puhemies Kullervo Mannerin puhe valtiopäivien avajaisissa 11.4.1917

Puhemies Kullervo Manner lausui kenraalikuvernöörin puheen jälkeen suomeksi: ”Suomen eduskunta tervehtii kauttani vapautunutta Venäjää. Suomen kansa kunnioittaa syvästi Venäjän kansan laajoja kerroksia, jotka eivät sorron iestä itse siedä sekä antavat arvon ja oikeutuksen toisenkin kansan vapaudenrakkaudelle. Samalla kuin Venäjä, on myöskin Suomi nyt tosiasiassa lakannut olemasta monarkinen maa. Tämä tosiasia tekee tarpeelliseksi, paitsi uuden kansanvaltaisemman […]

Kenraalikuvernööri M. A. Stahanovitšin puhe valtiopäivien avajaisissa 11.4.1917

Linnan salissa edustajat asettuivat paikoillensa, puhemies ja varapuhemiehet etualalle salin oikealle puolelle. Sen jälkeen saliin saapuivat senaatin prokuraattori, jäsenet ja varapuheenjohtajat, maan kenraaliku vernööri sekä hänen seurueensa ja muut kutsumansa henkilöt. Asetuttuansa paikallensa salin perälle kenraalikuvernööri avasi valtiopäivät venäjänkielisellä puheella, jonka suomeksi ja ruotsiksi luki senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja August Nybergh ja joka suomeksi oli näin […]

Uuden Suomettaren ensiarvio puhemies Mannerista

Uuden Suomettaren nimimerkki ”Hassan” luonnehti puhemies Kullervo Manneria suotuisasti 6.4.1917: ”Lyönnilleen 12 asettui puhemies Manner paikalleen ja tervehti eduskuntaa muutamin vakavin ja koruttomin sanoin Hänen debyyttinsä oli ulkonaisesti melko onnistunut, se myönnettäneen. Ja tulevaisuus taasen näyttää, miten 36-vuotias hra Manner selviytyy puhemiestehtävän lukemattomista vaikeuksista. Ammatti ei ole helppo ja lahjakkaat edeltäjät ovat yleensä kiusallisia jälkeläisilleen. […]