Ensimmäinen maailmansota loi Helsinkiin vuokranantajan markkinat

Ensimmäinen maailmansota synnytti Helsinkiin asuntopulan. Sotatarviketeollisuuden luomat runsaat uudet työmahdollisuudet toivat monien muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan myös Helsinkiin uutta työväkeä vuonna 1915. Helsinkiin saapui vuonna 1915 lähes 25 000 uutta asukasta, kun vastaava luku aikaisemmin oli ollut vuosittain 7 000–11 000. Tilanne hyödytti vuokranantajia, joiden tarjoamien asuntojen kysyntä kasvoi voimakkaasti. He nostivat vuokria, välttivät pitkiä vuokrasopimuksia ja vaativat […]

Voisota kuumensi tunteita kuluttajien ja tuottajien välillä

Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]

Ensimmäinen maailmansota pimensi Helsingin

Tieto sodan syttymisestä Euroopassa täytti Helsingin kadut huhuilla ja arvailuilla. Saksa oli julistanut sodan Venäjälle 1. elokuuta, ja uutinen levisi nopeasti kaupunkilaisten keskuudessa sanomalehdistön välityksellä. Helsinkiläiset olivat saaneet nauttia rauhan ajasta koko suuriruhtinaskunnan olemassaolon ajan lukuun ottamatta ajoittaisia levottomuuksia, joita erinäiset kapinat ja kahakat olivat kaupunkikuvaan tuoneet. Elokuun toisena päivänä Kasarmitorille kokoontuneille venäläisille sotajoukoille luettiin […]

Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]