Suomen hallituksena toimi keväällä 1918 ns. Vaasan senaatti. Sen muodostivat aluksi tammikuun lopussa Vaasaan siirtyneet kolme senaattoria Heikki Renvall, E. Y. Pehkonen ja Alexander Frey sekä neljäntenä Tampereelta muutamaa päivää myöhemmin tullut Juhani Arajärvi. Maaliskuun lopussa heihin liittyivät senaatin puheenjohtaja pääministeri P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén. Vaasan senaatti palasi Helsinkiin 4.5. ja yhtyi Helsingissä […]
Vaasaan saapunut jääkärien pääjoukko otettiin 25. helmikuuta vastaan innostuneesti Vaasassa. Seuraavana päivänä oli vuorossa näyttävä paraati. Jääkäreitä oli tullut Suomeen vuoden 1917 lopulta lähtien. Heitä palveli kouluttajina ja sisällissodan sytyttyä rintamalla. Kapteeni Aarne Sihvo toimi helmikuun puolivälistä alkaen Karjalan rintaman komentajana. Pääosa jääkäreistä oli sodan alkaessa kuitenkin yhä nykyisen Latvian alueella. Jääkäreiden 85-miehinen etujoukko saapui […]
Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä elokuun alussa 1914 vihollismaiden kansalaisilla oli kolme päivää aikaa poistua Suomesta. Meriliikenne keskeytyi käytännössä välittömästi, minkä vuoksi liikenne Suomeen ja Suomesta pois kulki Tornion kautta. Ylimääräinen juna toi jo 2. elokuuta Etelä-Suomesta useita kymmeniä pakolaisia. Ruotsin kautta alkoi Suomeen saapua Venäjän keisarikunnan alamaisia, jotka palasivat kotiin. Venäjän tanskalaissyntyinen leskikeisarinna Maria Fjodorovna ylitti […]
Jääkäriliikkeeksi kutsutaan suomalaisten vapaaehtoisten Saksassa saamaa sotilaskoulutusta ennen itsenäistymistä vuosina 1915‒1917. Saksa koulutti vajaat 2 000 miestä, jotka saivat myös rintamakokemusta itärintamalla. Suomeen palanneen Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n miehistä muodostui hallituksen joukkojen runko vapaussodassa ja puolustusvoimien runko. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kesällä 1914 johti Suomen julistamiseen sotatilaan. Koska Suomen oma armeija oli lakkautettu jo 1905 ja korvattu […]
