Results for keyword: ”Kansallinen Edistyspuolue”

Vaalit toivat eduskuntaan tasavaltalaisen enemmistön

Suomessa käytiin 1. ja 3. maaliskuuta 1919 eduskuntavaalit, joissa tasavaltaa kannattaneet SDP, Maalaisliitto ja Edistyspuolue saivat eduskuntaan selvän enemmistön. Vaalikamppailussa kuului sisällissodan kaikuja, mutta vaalit sujuivat kuitenkin laillisesti ja rauhallisesti. Vuoden 1919 eduskuntavaaleja edelsi puoluekentän uudelleenryhmittyminen. Suomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue ja Kansanpuolue katosivat puoluekartalta joulukuussa 1918. Kansallisen Edistyspuolueen perustivat tasavaltaista valtiomuotoa kannattaneet nuorsuomalaisen puolueen enemmistöön […]

Puoluekentän muutokset 1918

Kapina ja hallitusmuotokiista muuttivat Suomen puoluekarttaa merkittävästi vuonna 1918. Ajallisesti muutoksista ensimmäinen oli maan suurimman puolueen SDP:n ja koko vanhan työväenliikkeen hajoaminen kahdeksi puolueeksi: kommunisteiksi ja sosialidemokraateiksi. Joulukuussa suomalaisen puolueen perilliset nuorsuomalaiset ja vanhasuomalaiset muodostivat kaksi uutta puoluetta: Kansallisen Edistyspuolueen ja Kansallisen Kokoomuksen. Jatkuvuus näissä kaikissa ”uusissa” puolueissa oli kuitenkin suurta sekä henkilöiden että pitkälle […]

Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa

Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka johti Suomessa ensimmäisen kerran väkivaltaiseen poliittiseen yhteenottoon sitten Viaporin kapinan. Venäjän maaliskuun vallankumouksesta riemuitsivat 1917 Huittisissa kaikki kansalaispiirit samalla tavoin kuin vuoden 1905 suurlakon aikana. Sinivalkoiset ja punaiset liput liehuivat. VPK:n talolle kokoontuneet kuntalaiset tervehtivät ilolla Suomen valtiolliset oikeudet palauttanutta Venäjän väliaikaisen hallituksen manifestia. […]

Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta

Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]