Leijonamerkit syrjäyttivät kaksoiskotkan lokakuun alussa 1917

Suomen itsenäistymisvaiheisiin liittyi paluu omien leijona-aiheisten postimerkkien käyttöön, josta oli ollut luovuttava venäläistämisvuosina. Ensimmäiset suomalaiset postimerkit oli otettu käyttöön vuonna 1856. Merkeissä oli kuvattuna suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna. Suomen postilaitoksen alistaminen Venäjän postin ja sisäministeriön alaiseksi vuoden 1890 postimanifestilla oli ensimmäinen näkyvä venäläistämistoimi. Suomalaisten postimerkkien käyttö loppui vuoden 1892 kokonaan Suomen ja Venäjän välisessä postiliikenteessä. Leijona-aiheisten merkkien […]

Emil Elo: Terve, joulu!

Työmiehen toimittaja Emil Elo kirjoitti lehden jouluaattona 1916 ilmestyneeseen numeroon runon. Hän oli siirtymässä pilalehti Kurikan päätoimittajaksi. Elo kuului sosiaalidemokraattisen puolueen radikaaleihin. Hän toimi punaisen Suomen hallituksena toimineen postiasiainvaltuutettuna.    

Punaista Suomea johti kansanvaltuuskunta

Suomen vallankumoushallituksena toimi vuonna 1918 Kullervo Mannerin johtama kansanvaltuuskunta. Punaisen Suomen ylin päättävä elin oli virallisesti työväen pääneuvosto ja sen hallituksena toimi kansanvaltuuskunta. Pääneuvostolla oli nimellisesti oikeus valita ja erottaa kansanvaltuuskunnan jäsenet ja kumota sen päätöksiä. Siihen kuului 15 SDP:n, 10 Suomen Ammattijärjestön, 10 punakaartien ja 5 Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnan valitsemaa jäsen. Pääneuvoston puheenjohtajana toimi […]

Helsinki oli sisällissodassa punaisten pääkaupunki

Sisällissodassa Helsingistä muodostui punaisten pääkaupunki, jossa valtaa pitivät työläisten muodostamia punakaartit. Punaista Suomen hallintoa johti kansanvaltuuskunta ja sotilaallista toimintaa punakaartin yleisesikunta. Käytännössä siviili- ja sotilashallinnon väliset suhteet olivat epäselvät. Valkoisen Suomen pääkaupunkina oli Vaasa, jonne senaatin jäseniä pakeni. Helsingissä perustettiin työläisten järjestyskaarteja ja radikaalimpia punakaarteja keväästä 1917 alkaen.[i] Marraskuun 1917 yleislakon aikana työväen järjestyskaartit miehittivät […]

Torpparien taisteluhaluttomuus oli pettymys Kansanvaltuuskunnalle

Torpparikysymystä perusteellisesti tutkineen Viljo Rasilan (1970) mukaan useat sisällissodan ja torpparikysymyksen välisestä yhteydestä esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa. Hänen mukaansa on perusteetonta väittää, että torpparikysymyksen ratkaisun lykkääntyminen synnytti kapinaan johtaneen vasemmistoradikalismin tai ainakaan voimisti sitä ratkaisevasti. Yhtä lailla vailla pohjaa on käsitys siitä, että torpparit taistelivat yksinomaan punakaartien riveissä valkoisia vastaan. Mikäli nämä väitteet pitävät paikkansa, […]