Suomalaisuus hallitsi Snellmanin syntymän satavuotisjuhlia 12.5.1906

J. V. Snellmanin 100-vuotisjuhlinnasta toukokuussa 1906 tuli suomalaisuusliikkeen voimannäyte. Suomenmielisyyden näkyvin ilmaus oli lähes 25 000 henkilön Snellmanin päivänä antama ilmoitus ottaa käyttöön suomalaistettu sukunimi. Snellman oli vuonna 1906 koko Suomen riidattomin suurmies. Häntä juhlivat sekä vanha- että nuorsuomalaiset, ruotsinkieliset ja työväenliike. Vanhasuomalaisilla oli kuitenkin juhlinnassa näkyvin rooli. Uusi Suometar julkaisi 12.5.1906 juhlanumeron, joka esitteli Snellmanin […]

Ruotsalaisuus Suomessa

Suomalaisuusliike on kertomus kielivähemmistöstä, josta tuli enemmistö ja jonka kielelliset oikeudet ja mahdollisuudet kasvoivat valtavirraksi itsenäisessä Suomessa. Ruotsalaisuuden historia on käänteinen: 600-vuotisen Ruotsin vallan aikana ruotsia puhuvat olivat kielellisen enemmistö, valtakunnan virkakieli oli ruotsi ja sivistyneistön ja säätyläistö puhui ja kirjoitti ruotsia. Enemmistön asema muuttui 1809 jälkeen kaksinkertaiseksi kielivähemmistöksi, kun yhteys Tukholmaan katkesi ja jäljelle […]