Herännäisyys joutui viranomaisten tarkkailuun

Herännäisyyden syntyajankohtana pidetään vuotta 1796, jolloin Iisalmen pitäjän Savonjärven kylän talon heinäväki tempautui hurmoksellisen uskonnollisen kokemuksen valtaan. Herätys levisi lähialueella ja siihen liittyi myös Paavo Ruotsalainen (1776–1852). Köyhästä ja kouluttamattomasta Ruotsalaisesta tuli herännäisyyden maallikkojohtaja. Heränneet kokoontuivat yksityiskoteihin seuroihin, joiden osanottajat veisasivat virsiä ja kuuntelivat koruttomia puheita. Heränneet alkoivat käyttää ulkonaisena tunnusmerkkinään yhtenäistä vaatetusta. Miesten puvussa […]

Körtit – kirkollisista häiriköistä mallisuomalaisiksi

Suomen yhteiskunnallinen eliitti suhtautui vieroksuvasti ja suorastaan torjuvasti körttiläisiin 1800-luvun alkupuolella. Voimakkaista uskonnollisista kokemuksista noussut herätysliike ei mahtunut Elias Lönnrotin, J. L. Runebergin, J. V. Snellmanin ja Zacharias Topeliuksen kansakuntakuvaan. Topelius kuvaa Maamme-kirjansa ensimmäisessä painoksessa pietistisiä herätysliikkeitä hyvin kielteisesti. Kirkon johto ja sivistyseliitti olivat yhtä mieltä siitä, että kirkkoa ravistelleet liikkeet häiritsevät kansakunnan rakentamista ja […]