Olympiainnostusta nostattivat elokuun lopussa 1938 myös Helsingissä esitetyt kaksi Leni Riefenstahlin ohjaamaa olympiaelokuvaa Berliinin kisoista. Saksan johdon suosiossa ollut ohjaaja lisäsi filmin Suomen-esityksiä varten kuva-aineistoa dramaattisesta 5000 metrin juoksusta. Elokuviensa maailmankiertueelle osallistunut Riefenstahl sai Helsingissä innostuneen vastaanoton. Hänen isäntinään toimivat sisäministeri Urho Kekkonen ja opetusministeri Antti Kukkonen. Ohjelmassa oli mm. käynti stadionilla järjestetyissä Kalevan kisoissa, […]
KOK lähetti suomalaisten avuksi Tokion kisojen järjestelyihin teknisenä asiantuntijana osallistuneen saksalaisen Werner Klingebergin. Hän oli Berliinissä toiminut kisojen pääsihteerin Carl Diemin läheisenä avustajana. Saksalaisasiantuntija oli Diemin suojattina perehtynyt monipuolisesti suurkilpailujen järjestämiseen. Kielitaitoinen Klingeberg – hän osasi englantia, italiaa, ranskaa ja jopa hiukan japania – ei kuitenkaan tyytynyt jakamaan urheiluteknisiä neuvoja, vaan osallistui myös järjestelytoimikunnan sisäisiin […]
Yhteistoiminta-asian ratkettua järjestelytoimikunta teki nopeita uudelleenjärjestelyjä, joiden tavoitteena oli vähentää Erik von Frenckellin vaikutusvaltaa. Järjestelytoimikunta siirsi 26.4.1939 täytäntöönpanovallan alaisuudessaan toimineelle pääsihteerille ja nimitti tehtävään V. A. M. Karikosken. Päätöksestä sydämistynyt von Frenckell ilmoitti eroavansa järjestelytoimikunnasta. Suomen Urheilulehdessä von Frenckell paukautti, ettei hän ”ollut komitean suosiossa, en ainakaan Kekkosen – enkä ole siihen pyrkinytkään – sen […]
KOK:n 1930-luvulla voimassa olleiden mukaan järjestelyistä vastasi kansallinen olympiakomitea, jolla oli oikeus siirtää tehtävä järjestelykomitealle. Kisajärjestelyjen henkeen vaikutti järjestelytoimikunnan kokoonpano, johon myös työväenlehdet ottivat oitis kantaa. Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsija Sasu Punanen (Yrjö Räisänen) vaati, ”että ensimmäisenä miehenä asioita johtamassa olisi suomalainen mies ja demokraatti”. Ei-toivotuksi hän nimesi Erik von Frenckellin, joka Lapuanliikkeen ydintä lähellä toimineena […]
Vieremäläisen Haajaisten nuorisoseuran käsikirjoitettu Alku-lehti käsitteli heinäkuussa 1912 olympiakisojen merkitystä. Lehdin kirjoittajan mielestä sinivalkoiset värit sopivat Suomelle parhaiten. Olympiakisat korostivat hänestä Suomen asemaa kansakuntana:[i] ”Suomalaisetkin siellä venäjän lipun alla näyttelevät kuntojaan sivistyneiden maiten rinnalla. Paljon edellä kumminkin isännästään. Mikä vääryys, mikä ilkeys ja raakuus on se, että Suomen ei anneta siellä esiintyä omintakeisena itsenäisenä kansana. […]
Hannes Kolehmainen (1889–1966) – nelinkertainen olympiavoittaja (1912 ja 1920) teki Suomea tunnetuksi maailmalla ja vahvisti suomalaisten kansallistunnetta. Johannes Petter (Hannes) Kolehmainen oli ensimmäinen maailmanmaineeseen yltänyt suomalaisurheilija. Hän saavutti Tukholman olympialaisissa kolme kultaa ja yhden hopean. Antwerpenin kisoissa 1920 Kolehmainen voitti maratonjuoksun. Olympiamenestystensä välissä Kolehmainen asui ja kilpaili Yhdysvalloissa, jossa hän nautti suurta suosiota aikakautensa menestyneimpänä […]
