Suomalainen olympiaunelma täyttyi Helsingin kesäkisoissa 1952. Helsinki tarjosi olympialaisille kylmän sodan myrskyissä turvasataman. Samalla Suomi sai hyvityksen toisen maailmansodan syövereihin kadonneista 1940 kisoista. Helsingin olympialaisissa Suomi pääsi yrittämään jotakin ainutkertaista, maailman suurimman urheilutapahtuman järjestämistä. Olympialaiset olivat Suomen kokoon nähden suurhanke. Maan väkiluku oli juuri ylittänyt neljä miljoonaa, ja Helsingissä asui 370 000 ihmistä. Suomeen laskeutui kisojen […]
Eri puolilla Eurooppaa syntyi 1700-luvun lopulta lähtien kansallista erityisyyttä korostavia liikkeitä. Kansakunnan itsenäisen olemassaolo-oikeuden perusteita etsivistä ja painottavista aatteellisista rakennelmista käytetään yleisnimitystä nationalismi. Käsite on suomennettu etenkin 1900-luvulla kansallisuusaatteeksi. Nationalismin tavoitteena on ollut paikallisten lähtökohtien pohjalta löytää omaleimaiseksi tulkitut kansalliset piirteet ja tarvittaessa toimia kansakunnan valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Kansakunnan rakentamistyössä tärkeällä sijalla ovat yhteiset kokemukset, […]
Kylmän sodan aikana urheilutapahtumat muuttuivat tärkeiksi kapitalistisen ja sosialistisen järjestelmän välisen kilpailun näyttämöiksi, jolloin nationalistisia tavoitteita ei juuri peitelty. Kamppailua käytiin ensimmäisen kerran täydessä mitassa Helsingin olympiakisoissa. Suomalainen julkisuus korosti kuitenkin Suomen merkitystä sillanrakentajana idän ja lännen välillä. Suomen Kuvalehden Jaakko Saarikoski piti hyvänä, että Helsingissä toteutui idän ja lännen välinen epävirallinen kohtaaminen. Hän toivoi […]
Puhe rodusta vaikutti urheiluun 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla sekä väljärajaisena suomalaisten kyvykkyyttä kuvaavana ilmaisuna että rotuopillisena käsitteenä. Uskomuksella yhteiskunnan ja ympäristön vaikutukseen rodullisiin ominaisuuksiin oli 1900-luvun alussa varsin laaja kannatus. Suomenkieliset suomalaiset joutuivat myös torjumaan etenkin Skandinaviassa esitettyjä mongoli-syytöksiä. Olympiakisat innoittivat osaltaan rotuopillista tutkimusta mm. Yhdysvalloissa, jossa suomalaisurheilijoiden menestystä tarkasteltiin myös rodullisesta näkökulmasta. Urheilutulosten tuottama täsmällinen […]
Usein puhutaan tarpeesta murskata myyttejä, mikä on yleensä mahdoton tehtävä. Myytit ovat niin sitkeähenkisiä, ettei niiden päiviltä päästäminen onnistu helposti. Nationalistisia myyttejä on vaikea arvostella tai purkaa älyllisesti. Niillä on taipumus tulla otetuksi totena niin kauan kuin ne palvelevat yhteiseksi koettuja kansallisia päämääriä.[1] On lopulta merkityksetöntä ja mahdotonta selvittää, juoksiko Hannes Kolehmainen Suomen maailman kartalle […]
Suomen vuonna 1912 alkanut olympiamenestys näytti saavan komean kruunun 1940 kesäkisoista Helsingissä. Toinen maailmansota musersi kuitenkin unelman. Suomalaisten olympiaisännyyshaaveet heräsivät Tukholman vuoden 1912 kisojen menestyksen innoittamina. Erik von Frenckell esitti ajatuksen julkisesti Pallokentän vihkiäisjuhlassa 1915. Ajatus oli rohkea, sillä Suomi kuului Venäjän imperiumiin ja oman olympiaedustuksen tulevaisuus oli epävarma. Suomen itsenäistyttyä ajatus nousi uudelleen esiin. […]
Aitosuomalaisesti suuntautuneet urheiluvaikuttajat vaativat maailmansotien välillä Suomen olympiajoukkueen jäseniä suomalaistamaan sukunimensä, jotta heidän saavutuksensa eivät kirjautuisi väärälle tilille. Mr Äx muisteli Suomen Urheilulehdessä vuoden 1920 alussa Tukholman vuoden 1912 kisoissa ”kaikuneen suomalaisten korvissa räikeästi monien suomalaisten urheilijoiden vieraskieliset nimet”:[1] ”Mikä onni, että meillä oli silloin jumaloitu Hanneksemme Kolehmais nimi eroituksena ja suuren Armas Taipaleemme nimi […]
Viidennet nykyajan olympiakisat Tukholmassa muodostuivat suomalaisittain suurmenestykseksi kahdella tavalla. Suomi nousi kisoissa urheilun suurvallaksi. 164 urheilijan joukkue sai 26 mitalia – 9 kultaa, 8 hopeaa ja 9 pronssia. Hyvä tulos perustui yleisurheiluun ja painiin. KOK:n Suomelle tarjoama mahdollisuus osallistua kisoihin antoi lisäksi mahdollisuuden korostaa suuriruhtinaanmaan erityisasemaa Venäjän imperiumissa. Suomalaissaavutusten kunniaksi nousi lipputankoon Venäjän trikolori sinivalkoisen […]
