Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa

Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka johti Suomessa ensimmäisen kerran väkivaltaiseen poliittiseen yhteenottoon sitten Viaporin kapinan. Venäjän maaliskuun vallankumouksesta riemuitsivat 1917 Huittisissa kaikki kansalaispiirit samalla tavoin kuin vuoden 1905 suurlakon aikana. Sinivalkoiset ja punaiset liput liehuivat. VPK:n talolle kokoontuneet kuntalaiset tervehtivät ilolla Suomen valtiolliset oikeudet palauttanutta Venäjän väliaikaisen hallituksen manifestia. […]

Serlachius ryhtyi myymään laittomasti hankittua maata jo 1919

G. A. Serlachius Oy tehosti maanhankintaansa Mäntässä 1900-luvun alussa. Päämääränä oli ostaa kaikki Mäntän seuduntalot hankinta yhtiölle. Vuosina 1907–1909 yhtiö hankki 19 metsätilaa Keuruun, Multian ja Kuoreveden pitäjissä. Merkittävin maanhankintakausi osui vuosiin 1916–1917, jolloin se sijoitti Venäjän paperimarkkinoilla saatuja voittoja 140 tilan ostoon pääasiassa Keuruulla, Multialla, Pihlajavedellä, Vilppulassa, Ähtärissä ja Virroilla. Useimmista kaupoista ratkaisun teki […]

Millainen tila elättää pienviljelijän?

Pientilalliset haluttiin nähdä päätoimisina viljelijöinä, joiden tilan peltoala riitti takaaman elatuksen yhdelle perheelle ilman mainittavia sivutuloja. Käytännössä useimmat pienviljelijät olivat erittäin riippuvaisia sivutuloista. Ilkka Alanen (1991) on jakanut pienviljelijät kolmeen kategoriaan, jotka kuvaavat erilaisten pienviljelijöiden asemaa: Pääomavaltaistuneet perheviljelmät integroituivat täysin maatalouden tavaramarkkinoihin ja hallitsivat jotakin tuotannonalaa, kuten lypsykarjataloutta. Puoliproletaarit olivat riippuvaisia palkkatyöstä. Tämä oli suurin […]

Asutuslait täydensivät torpparivapautusta – ja olivat osa maaseutuun nojannutta politiikkaa

Maannälkä ja itsenäistymisvaiheissa kärsitty todellinen nälkä määrittivät pitkälti yhteiskuntapolitiikkaa 1920–1930-luvuilla. Pientilallisten määrä kasvoi torpparivapautuksen lisäksi asutustoiminnan ja tilojen jakamisen seurauksena. Suomen maatalous muuttui yhä pientilavaltaisemmaksi. Maaseutuväestön osuus Suomen väestöstä oli itsenäisyyden alussa noin 85 prosenttia. Vaikka maalaisten osuus pieneni vähitellen, niin heitä oli 1940 vielä noin 73 prosenttia suomalaisista. Maaseudulla oli torpparivapautuksen toteuduttuakin paljon väestöä, […]