Rukolevaisuus syntyi herätysliikkeistä ensimmäisenä. Liikkeen syntymäajankohtana pidetään kalantilaisen Liisa Erkintyttären herätystä 1756. Rukoilevaisuuteen liittyi maallikoiden lisäksi pappeja, kuten virsirunoilijoina tunnetut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius (1706–1769) ja hänen poikansa Antti Achrenius. Vuodesta 1726 voimassa ollut konventikkeliplakaatti kielsi sananjulistamisen kirkon ulkopuolella, mutta ei estänyt veisaamista, minkä vuoksi Achrenius kirjoitti pitkiä virsiä. Satakuntaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosiin levittäytynyt rukoilevaisuus […]
Rukoilevaispappi Henrik Renqvist (1789–1866) oli 1800-luvun alkupuolen tuotteliaimpia kirjailijoita. Renqvist oli rukoilevaisuuden 1800-luvun johtohahmo. Hän oli syntyjään ilomantsilainen talollisen poika Heikki Kukkonen. Hän pääsi Ilomantsin kirkkoherran Johan Molanderin tuella opintielle, josta tuli monipolvinen Suomen sodan ja hengellisen etsinnän vuoksi. Kukkonen muutti nimensä Renqvistiksi, sillä papit eivät 1800-luvun alussa käyttäneet suomenkielisiä sukunimiä. Renqvist vihittiin papiksi 1817, […]
Suomi oli ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kansalaisilleen myöntänyt maa koko maailmassa. Suuriruhtinaskunnan kansanedustuslaitoksena alkoi toimia 1907 eduskunta, joka oli syntyajankohtanaan poikkeuksellisen kansainvaltainen toimielin. Sekä naiset että miehet saivat eduskuntauudistuksessa täydet poliittiset oikeudet, mikä herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Yhteiskunnan sivistys- ja talouseliitistä koostuneet säätyvaltiopäivät korvasi eduskunta, jonka valitsemiseen saivat osallistua 24 vuotta täyttäneet […]
Sisällissodassa Helsingistä muodostui punaisten pääkaupunki, jossa valtaa pitivät työläisten muodostamia punakaartit. Punaista Suomen hallintoa johti kansanvaltuuskunta ja sotilaallista toimintaa punakaartin yleisesikunta. Käytännössä siviili- ja sotilashallinnon väliset suhteet olivat epäselvät. Valkoisen Suomen pääkaupunkina oli Vaasa, jonne senaatin jäseniä pakeni. Helsingissä perustettiin työläisten järjestyskaarteja ja radikaalimpia punakaarteja keväästä 1917 alkaen.[i] Marraskuun 1917 yleislakon aikana työväen järjestyskaartit miehittivät […]
Saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel (1778–1840) toimi suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin Helsingin uudelleenrakentamista valvoneen komitean arkkitehtina vuodesta 1816 alkaen. Kaupungin uuden asemakaavan laatinut helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström oli vaikuttunut Engelin kyvyistä ja uskoi tämän voivan toteuttaa hänen suureellisen asemakaavansa vaatimukset.[i] Helsingin keskusta kärsi pahoja vaurioita vuonna 1808 sattuneessa tulipalossa. Aleksanteri I:n 8.4.1812 antamalla hallitsijan käskykirjeellä Helsingistä tehtiin […]
Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]
Helsinkiläinen taidemaalari ja pilapiirtäjä Eric Vasström (1887–1958) sai kolmen kuukauden vankeustuomion vuonna 1913 tekemästään majesteettirikoksesta. Tuomio tuli ruotsinkielisessä Fyren-lehdessä julkaistusta piirroksesta, joka kuvaa Venäjän hovin kesäisiä juhlia Suomen saaristossa. Kuvassa suomalainen renki vie pietarilaista hovineitoa tanssilavalla. Neidon päälaella oleva korukampa muistuttaa keisarillista kruunua, mikä tulkittiin keisarillisen hovin häpäisyksi. Muiden pilalehtien tapaan myös Fyreniä toimitettiin isänmaallisessa […]
Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]
Varkauden ruukinseurakunnan tehtaansaarnaajaksi valittiin 1920 Kustaa Sarsa, jolla oli hyvät yhteydet työväenliikkeeseen. Sarsa oli marssinut vappuna 1919 työväen mukana Tampereella. Hän oli ollut myös osuusliike Voiman palveluksessa ja kuului Tampereen työväenopiston johtokuntaan. Sarsa kirjoitti kihlatulleen Katri Aholle toukokuussa 1919: ”Minun elämäntehtäväni on: yhdistää sosialismi ja kristinusko, niin koettaa yhdistää, ne kun ovat vieraantuneet toisistaan. Vaikka […]
Tiedonvälityksen nopeutuminen hyödytti 1800-luvun lopulla Varkauden ruukin toimintaa. Lennätinyhteys Viipurista Lappeenrannan, Mikkelin ja Varkauden kautta Kuopioon valmistui 1865. Viipurin kautta sähkösanomat kulkivat sekä Pietariin että Helsinkiin, joiden välinen linja oli otettu käyttöön 1855. Puhelinyhteys Varkaudesta Leppävirran kautta Kuopioon valmistui 1892 ja linja Mikkeliin 1913.[i] Lehtien lukeminen yleistyi 1870-luvulla. Varkauteen avattiin syksyllä 1877 lukusali, johon tilattiin […]
