Lisää tietoa lankoja pitkin ja lehtien sivuilta

Tiedonvälityksen nopeutuminen hyödytti 1800-luvun lopulla Varkauden ruukin toimintaa. Lennätinyhteys Viipurista Lappeenrannan, Mikkelin ja Varkauden kautta Kuopioon valmistui 1865. Viipurin kautta sähkösanomat kulkivat sekä Pietariin että Helsinkiin, joiden välinen linja oli otettu käyttöön 1855. Puhelinyhteys Varkaudesta Leppävirran kautta Kuopioon valmistui 1892 ja linja Mikkeliin 1913.[i] Lehtien lukeminen yleistyi 1870-luvulla. Varkauteen avattiin syksyllä 1877 lukusali, johon tilattiin […]

Torpparien taisteluhaluttomuus oli pettymys Kansanvaltuuskunnalle

Torpparikysymystä perusteellisesti tutkineen Viljo Rasilan (1970) mukaan useat sisällissodan ja torpparikysymyksen välisestä yhteydestä esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa. Hänen mukaansa on perusteetonta väittää, että torpparikysymyksen ratkaisun lykkääntyminen synnytti kapinaan johtaneen vasemmistoradikalismin tai ainakaan voimisti sitä ratkaisevasti. Yhtä lailla vailla pohjaa on käsitys siitä, että torpparit taistelivat yksinomaan punakaartien riveissä valkoisia vastaan. Mikäli nämä väitteet pitävät paikkansa, […]

Laukon häädettyjen kohtalo oli kova

Laukon torpparien lakkoilu toukokuussa 1906 johti häätöihin seuraavan vuoden tammikuussa. Lisäksi kevään ja kesän aikana häädettiin useita kymmeniä vuokraajia Laukon ja Tottijärven kartanoiden mailta. Häädetyistä 24 torpparia valitti kihlakunnanoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka vahvisti alioikeuden päätöksen 13. maaliskuuta 1909. Sekä uusi maanvuokra-asetus ja maanvuokrasopimukset jäädyttänyt asetus oli julkaistu edellisenä päivänä, ja torpparit valittivat uudelleen hovioikeuteen. […]

Suomi maksoi ainoana elintarvikelainansa takaisin

Suomi saavutti 1930-luvulla Yhdysvalloissa suurta myönteistä huomiota rehellisenä velanmaksajana. Kyse oli ensinnäkin siitä, että Suomen valtio jatkoi velan lyhentämistä 1930-luvun talouslaman aikana, vaikka Yhdysvallat myönsi velallisilleen yhden vapaavuoden. Kyse oli siitä, että Suomen valtio jatkoi velan lyhentämistä 1930-luvun talouslaman aikana, vaikka Yhdysvallat myönsi velallisilleen yhden vapaavuoden. Vuotta 1932 koskeneen vapautuksen ajoi läpi presidentti Herbert Hoover. […]

Sibelius, Jean

Jean Sibelius muovasi suomalaisuutta ja teki Suomea tunnetuksi maailmanlaajuisesti

Suomi pelastui keväällä 1919 nälänhädältä ottamalla syömävelkaa

Suomen huono elintarviketilanne heikkeni entisestään vuonna 1918. Suuri osa suomalaisista kärsi aliravitsemuksesta. Edes kesän 1918 sato ei tuonut suurta helpotusta. Tuontiyhteydet olivat poikki ja oma tuotanto riitti laskelmien mukaan kevättalveen 1919. Heikoimmin leivässä kiinni olivat Itä- ja Pohjois-Suomen ja maan suurimpien kaupunkien vähävaraiset. Vankileireille joutuneiden punaisten ruoka oli äärimmäisen niukkaa ja heikkolaatuista. Kainuussa jouduttiin turvautumaan […]

”Kuvauksia alempien maalaisväestöryhmien oloista Savossa”

Leppävirtalainen Matti Hämäläinen kirjoitti 1909 maaseudun pientilallisten, vuokraviljelijöiden ja tilattomien oloista Pohjois-Savon työväenliikkeen kevätjulkaisuun Punasten vappuun. Väliotsikointi on tämän sivuston tekijöiden laatima. ”Yleensä ihmisten suuri enemmistö liian vähän ajattelee. Eivät ole yht’äkkiä selvillä esim. jokapäiväisen työskentelynsä ja hyörintänsä tarkoituksesta. Hiukankin ajateltuamme havaitsemme, että tämän kaiken hyörinän päämaalina on tehdä olomme joka suhteessa, kuten terveyden, ravinnon, asunnon, vaatteiden, […]

Venäjän saamattomuus urheilussa herätti vahingoniloa, mikä suututti venäläisiä

Omien voittojen lisäksi iloa tarjosi venäläisten heikko menestys, jolla suomalaiset ilkamoivat. Savon Sanomien mukaan ”Venäjästä ei kukaan muuta tiedä, kuin että siellä on muutamia urheilijoita, jotka stadionilla ovat järjestään olleet huonoimpia”. Pieni rajamaa ”Finland” oli sen sijaan niittänyt kunniaa. Olympiamenestys korosti Suomen kuuluvan läntiseen kulttuuripiiriin. Kisat osoittivat Suomen olevan paljon nykyaikaisempi kuin Venäjä. Savon Sanomat […]

”Suomen ei anneta esiintyä omintakeisena itsenäisenä kansana”

Vieremäläisen Haajaisten nuorisoseuran käsikirjoitettu Alku-lehti käsitteli heinäkuussa 1912 olympiakisojen merkitystä. Lehdin kirjoittajan mielestä sinivalkoiset värit sopivat Suomelle parhaiten. Olympiakisat korostivat hänestä Suomen asemaa kansakuntana:[i] ”Suomalaisetkin siellä venäjän lipun alla näyttelevät kuntojaan sivistyneiden maiten rinnalla. Paljon edellä kumminkin isännästään. Mikä vääryys, mikä ilkeys ja raakuus on se, että Suomen ei anneta siellä esiintyä omintakeisena itsenäisenä kansana. […]

Helsinkiin ensi kerran marssinut Urho Kekkonen ei pitänyt voitonparaatissa liehuneista punakeltaisista lipuista

”Eilen oli Valkoisen Suomen pääkaupungissa suuret juhlallisuudet maan nuoren mutta uljaan armeijan ja sen tarmokkaan ylipäällikön vastaanottamiseksi. Kaupunki oli pukeutunut juhla-asuun, talot ja ne kadut, joita pitkin armeija tuli marssimaan olivat liputetut ikävä kyllä, näytti että punakeltainen voittaa sinivalkoisen. Kansaa oli keräytynyt katujen varsille sankasti. Kuuluttiinpa maksetun tuhatkin markkaa ikkunoista, joista voi nähdä kulkueen. Kajaanilaisia […]