Johan Ludvig Runebergin 1840-luvun loppupuolella sanoittama ja Fredrik Paciuksen säveltämä Maamme-laulu saavutti 1800-luvun kuluessa Suomen kansallislaulun aseman. Laulun asemaa lujitti yleistynyt tapa soittaa ja laulaa Maamme isänmaallisten tilaisuuksien ja kansanjuhlien lopuksi. Suomen kansallislaulua ei ole määritelty lainsäädännössä, eikä laulusta käyty keskustelua itsenäistymisvaiheissa. J.L. Runebergin kirjoitti Maamme-laulun ruotsinkieliset sanat (Vårt land) 1846. Fredrik Pacius sävelsi runon […]
Maamme-laulun suomenkieliset sanat Paavo Cajanderin muokkaamana: ”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen.” Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet. Sen vieras kyllä hylkäjää, mut meille kallein maa on tää, sen salot, […]
Svenska originaltexten av J. L. Runeberg: “Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord!” Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord! Ej lyfts en höjd mot himlens rand, Ej sänks en dal, ej sköljs en strand, Mer älskad än vår bygd i nord, Än våra fäders jord. Vårt […]
Torpparien asema nousi yhdeksi visaisimmaksi sisäpoliittiseksi kysymykseksi Venäjän vallan loppuvuosina. Maaseudun väestönkasvun ja markkinatalouteen siirtymisen vuoksi maanomistuksen merkitys korostui. Vuokranmaksumuotona tehottomien päivätöiden ongelmat korostuivat. Eduskunta pohtia torpparikysymystä vuodesta 1907 lähtien, mutta asia oli ratkaisematta Suomen itsenäistyttyä. Torpparien epäselvä tilanteen vaikutuksesta sisällissodan syttymiseen on esitetty erilaisia käsityksiä. Tilanosan vuokraukseen perustunut torpparijärjestelmä toimi hyvin vaihdantataloutta edeltäneessä yhteiskunnassa. […]
Eduskunnan jatkaessa jo puoliltapäivin aloitettua täysi-istuntoa 15.11.1917 klo 21.15 asetti puhemies Johannes Lundson kaksi istunnon aikana esiin nostettua esitystä äänestettäväksi. Vastakkain olivat puhemiehistön esitys keisari-suuriruhtinaalle kuuluneen korkeimman vallan siirtämisestä senaatin talousosastolle sekä maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkion tekemä esitys, jossa valta siirrettäisiin eduskunnalle. Eduskunta äänesti luvuin 127–68 Alkion esityksen puolesta, julistautuen näin korkeimman vallan haltijaksi Suomessa.
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Feliks Kellosalmi kieltäytyi hyväksymästä maalaisliiton Santeri Alkion täysistunnossa 15.11.1917 esittämää ehdotusta korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle. Hän katsoi, että maalaisliitto oli sosiaalidemokraattien kanssa käymässään kirjeenvaihdossa luvannut muuta kuin mitä tänään oli esitetty. Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta Kellosalmi asettikin nyt pöydälle kolmannen ehdotuksen, jonka mukaan ”sitä valtaa, joka voimassa olleiden säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja […]
Eduskunnan täysistunnossa 15.11.1917 suomalaisen puolueen kansanedustaja Lauri Ingman jatkoi maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkion avaamaa keskustelua pitkällä puheenvuorolla, jossa hän kävi läpi porvariston, vasemmiston ja maalaisliiton kantoja korkeimman vallan järjestämisestä menneiden kuukausien aikana. Ingman kritisoi puheessaan erityisesti vasemmiston kesällä 1917 esittämää valtalakia, joka olisi jättänyt esimerkiksi Suomen sotilasasioiden hoidon edelleen Venäjälle. Maalaisliitto sai osakseen kritiikkiä epävarmasta […]
Eduskunnan 15.11.1917 pitämän täysistunnon keskustelun avasi maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkio. Maalaisliiton eduskuntaryhmä oli yrittänyt hakea sovittelevaa linjaa vasemmiston ja oikeiston välille, sillä maalaisliiton näkemyksen mukaan korkeimman vallan järjestelylle oli saatava myös vasemmiston tuki. Puhemies Johannes Lundsonin täysistunnon alussa esittämästä ehdotuksesta poiketen kansanedustaja Alkio asetti nyt eduskunnan ratkaistavaksi seuraavan ehdotuksen: ”Koska sitä valtionhoitajakuntaa, jolle eduskunta on […]
Eduskunnan kokoontuessa täysistuntoon 15.11.1917 puhemies Johannes Lundson totesi, että kysymys korkeimman vallan käyttämisestä olisi syytä saada hetimiten ratkaistuksi. Eduskunnan hyväksyttäväksi annettiin nyt puhemiehistön ehdotus, jonka mukaan keisari-suuriruhtinaalle kuulunut valta siirrettäisiin väliaikaisesti Suomen senaatin talousosastolle. Ehdotusta seurasi iltamyöhään jatkunut kiivas keskustelu. Puhemiehistön ehdotus ei lopulta mennyt läpi, vaan eduskunta äänesti maalaisliiton esittämän vastaehdotuksen puolesta.
Jyrkkä sosialisti vastusti eduskunnan hajottamista ja ajautui kannattamaan ulkoparlamentaarista toimintaa
