Suomen itsenäistyminen 15.11. ja ensimmäinen vallankumous

Eduskunnan täysistunnossa 15.11.1917 käsiteltiin edellisellä viikolla tapahtuneen Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen esiin noussutta kysymystä siitä, kelle keisari-suuriruhtinaalle aikaisemmin kuulunut korkein valta Suomessa nyt oli siirtynyt. Porvaristo ehdotti, että eduskunta äänestäisi korkeimman vallan siirtämisestä väliaikaisesti senaatin talousosastolle, koska aikaisemmin ehdotetun kolmihenkisen valtionhoitajakunnan vaalin järjestämisestä ei ollut päästy yhteisymmärrykseen. Istunnon aikana maalaisliitto esitti vastaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta […]

Suomi oli 1917 lukutaitoisten luterilaisten vaurastuva maatalousmaa, jonka väestöstä puolet oli alle 25-vuotiaita

Suomi oli syntyessään sananmukaisesti nuori kansakunta. Vuonna 1917 suomalaisista 35 prosenttia oli alle 15-vuotiaita ja puolet alle 25-vuotiaita. Suomi oli itsenäistyessään maatalousvaltainen maa, jonka kaupungistuminen oli nopeutunut 1800-luvun lopulta lähtien. Maassa oli 3,1 miljoonaa asukasta, minkä lisäksi noin 250 000 suuriruhtinaskunnassa syntynyttä asui maan rajojen ulkopuolella, suurin osa heistä Yhdysvalloissa. Suomen asukkaista 88 prosenttia oli suomenkielisiä […]

Suomen viralliset tunnukset: lippu ja vaakuna

Siniristilippu – Punakeltainen leijonalippu sai väistyä, kun eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi toukokuussa 1918. Eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28. toukokuuta 1918. Itsenäistymisen jälkeen virallisissa yhteyksissä käytetty punainen leijonalippu sai väistyä. Punainen pohjaväri ei sopinut tynkäeduskunnan enemmistön mielestä vallankumouksen kukistaneen valtion vertauskuvaksi. Myönnytyksenä punakeltaisen lipun kannattajille valtiolipun ristin keskelle sijoitettiin kruunupäinen leijonavaakuna. Ristilippu liitti Suomen […]