Suomeksi ilmestyi maaliskuun 1917 jälkeen puolentusinaa Rasputinia käsittelevää teosta. Lisäksi häntä sivutttiin Venäjän hovista kertovissa teoksissa. Pääosin venäjästä sekä ruotsista käännetyille teoksille oli yhteistä Rasputinin riettauden ja vallanhimon korostaminen. Julkaisut Venäjän pahahenki Grigori Rasputin – kuvauksia hänen elämästään ja vaikutuksestaan. A. Jokinen & K:i, Hämeenlinna 1917 Rasputin – siperialainen hevosvaras hovin irstailijana. Yleinen kustannustoimisto, Turku 1917 […]
Suomalainen populaarikulttuuri on suunnilleen yhtä vanha kuin Suomi itsenäisenä valtiona. Laajoille kansanryhmille yhteisen populaarikulttuurin muotoutuminen alkoi Venäjän vallan loppupuolella rinnan ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen ja yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Ajanvietekirjallisuudelle kehittyi kysyntää 1800-luvun lopulta alkaen, kun lukutaito yleistyi. Kioskikirjallisuudeksi sittemmin nimitetyistä viihdelukemistoista kehittyi laajalevikkinen painotuotteiden osa-alue. Pilalehdet elivät ennen Suomen itsenäistymistä kukoistuskauttaan. Ne julkaisivat sekä harmitonta huumoria […]
Suomi vaurastui maailmansotien välillä, vaikka maailmanlaajuinen talouslama katkaisi elinolojen parantumisen 1930-luvun alussa. Suomen modernisoituminen jatkui itsenäisyyden alkuvuosina. Maan bruttokansantuote nousi 1922–1928 keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. Palkat kohosivat monella alalla 1920-luvun aikana ennen ensimmäistä maailmansotaa edeltäneelle reaalitasolle. Yksityinen kulutus kasvoi noin 1,5-kertaiseksi 1920-luvulla. Lähtötason alhaisuutta kuvaa se, että käytettävissä olleiden tulojen lisääntyminen lisäsi ravinnon osuutta kokonaiskulutuksesta. […]
