Uusi Suometar 28.2.1917

Kuvitettu Kalevala on saatava toteutettua. Muuttuuko Kalevala-juhlinta karnevaaliksi? Kullervo-oopperan ensi ilta. Lönnrot ja uuden Kalevalan kokoaminen Suomalaiskielisten tieteenharjoittajien uraa tuettava. Kansan luonnontieteellistä tietämystä lisättävä. Tarvitaan tutkimusryhmiä. Maalarityönantajat valmiita korottamaan palkkoja. Kalevala-juhlat Salossa ja Mikkelissä. Suomalaiset uunit tuhlaavat puuta. Huhuja sodasta Yhdysvaltojen ja Saksan välillä Uusi Suometar 28.2.1917, koko lehti Viljo Tarkiainen piti Kalevalaseuran perustamista kannettava […]

Suomalaisuus hallitsi Snellmanin syntymän satavuotisjuhlia 12.5.1906

J. V. Snellmanin 100-vuotisjuhlinnasta toukokuussa 1906 tuli suomalaisuusliikkeen voimannäyte. Suomenmielisyyden näkyvin ilmaus oli lähes 25 000 henkilön Snellmanin päivänä antama ilmoitus ottaa käyttöön suomalaistettu sukunimi. Snellman oli vuonna 1906 koko Suomen riidattomin suurmies. Häntä juhlivat sekä vanha- että nuorsuomalaiset, ruotsinkieliset ja työväenliike. Vanhasuomalaisilla oli kuitenkin juhlinnassa näkyvin rooli. Uusi Suometar julkaisi 12.5.1906 juhlanumeron, joka esitteli Snellmanin […]

Vanha Suomi ja Viipuri liitetään osaksi suuriruhtinaskuntaa 1812

Saksankielisen hallintonsa vuoksi Viipuri muistutti 1800-luvun alussa Venäjän hallitsemaa Baltiaa, jonne kaupungista oli kiinteät yhteydet. Saksalaiset eivät pitäneet Viipurin liittämisestä Suomeen. Kaupungin ja sen eliitin yhteydet Pietariin olivat kiinteät. Viipurista tuli vuoden 1812 alussa Viipurin läänin pääkaupunki. [1] Ruotsin kielen asema vahvistui Viipurissa uudelleen, kun Vanhasta Suomesta tuli osa Suomea. Ruotsista tuli läänin virallinen kieli […]

Voimistelu ja urheilu astuvat kansakunnan palvelukseen

Voimistelu ja urheilu erottuivat omaksi kansanliikkeekseen 1890-luvulta lähtien, kun liikuntakulttuuri muuttui eliitin harrastuksesta suurempia väestöryhmiä kiinnostavaksi toiminnaksi. Voimistelun ja urheilun muotoutuminen itsenäiseksi kansanliikkeeksi alkoi 1890-luvulla. Suomessa toimi jo tätä ennen lähinnä kaupungeissa urheiluseuroja. Maan ensimmäisinä urheiluseuroina on pidetty 1850–1860-luvuilla perustettuja pursiseuroja, jotka kuitenkin olivat Venäjän laivaston suojeluksessa toimineita puolivirallisia maanpuolustusjärjestöjä. Tämän lisäksi ne edistivät säätyläisten […]