Suomen laillinen hallitus jatkoi vallankumouksen alettua toimintaansa Vaasassa. Sen sotilaallinen voima perustui aluksi suojeluskuntalaisiin. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud määräsi 26. tammikuuta kolme senaattoria lähtemään Helsingistä Vaasaan, jotta hallituksen toiminnan jatkuvuus olisi turvattu kapinatilanteessa. Vaasaan siirtyivät Helsingistä Heikki Renvall, Aleksander Frey ja E. Y. Pehkonen. Heihin liittyi Tampereelta paennut Juhani Arajärvi. Suomen laillisella hallituksella oli […]
Työmies julkaisi Kullervo Mannerin eduskunnassa 12.1.1918 pitämän puheenvuoron, jossa hän katsoi järjestyksen järkkymisen johtuvan vallitsevasta talousjärjestelmästä.
Yleislakon lopettamiseksi sosiaalidemokraattien oli herätettävä lakkolaisissa toiveita ”punaisen senaatin” muodostamisesta. Pääministeriehdokas Oskari Tokoi esitteli alustavan ”punaisen senaattorilistan” Helsingin työväentalon A-salissa 18. marraskuuta. Sosiaalidemokraatit toivoivat Tokoin mukaan saavansa hallitukseen mukaan myös joitakin itsenäisyysmielisiä porvareita. Tähän ei ollut kuitenkaan enää edellytyksiä yleislakon jälkeen. SDP:n senaattorilista täydentyi ennen asian eduskuntakäsittelyä 26.11.1917. SDP:n eduskuntaryhmän jättämä kirjelmä kuului seuraavasti: “Eduskunnan […]
Keisarivallan kaatuminen mursi vanhat valtarakenteet ja johti kamppailuun vallasta Suomessa. Valtasuhteet vaihtelivat sekä valtakunnallisesti että paikallisesti maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Ennen maaliskuun vallankumousta perusasetelma oli selkeä. Maata hallitsi keisari-suuriruhtinas Nikolai II. Suomea koskevia päätöksiä valmisteli paikallisesti senaatti, joka koostui venäläisistä tai keisarivallalle täysin lojaaleista suomalaisista. Esitykset suuriruhtinaalle teki Venäjän ministerineuvosto. Suomen kenraalikuvernöörillä oli lisäksi laajat valtuudet […]
Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä koolle pitkäperjantaina 6.4.1917. Työväentaloilla keskusteltiin kiivaasti elintarvikepulasta sekä järjestyksenpidosta. Suurin ja kiihkeätunnelmaisin kokous pidettiin Helsingin työväentalolla. Työmiehen mukaan ”järjestöjen jäseniä oli kokoontunut suuri sali ja parveke täpötäyteen”. Elintarveasiasta alusti K. Hämäläinen, joka selosti lyhyesti pulan syitä. ”Uudelta hallitukselta ja juuri kokoontuneelta eduskunnalta on vaadittava kiireellisiä ja tarmokkaita toimenpiteitä elintarvepulaa […]
Eilen klo 12 päivällä esiteltiin Senaatin talousosastossa ilmoitus siitä, että talousosaston tähänastinen varapuheenjohtaja Borovitinoff on erotettu virastaan sekä että talousosaston muille tähänastisille jäsenille ja senaatin, tähänastiselle prokuraattorille on pyynnöstä myönnetty ero virasta kuin myöskin kenraalikuvernööri Stahovitshin ilmoitus siitä, että hän on ryhtynyt hoitamaan Suomen kenraalikuvernöörinvirkaa. Niinikään esiteltiin samassa tilaisuudessa talous osastoa uusien senaattorien nimitykset. Eronneiden […]
Anders Wireniuksen 16.3.–25.3.1917 johtama senaatti hoiti juoksevia asioita. Venäjän kielen käyttö senaatin pöytäkirjakielenä päättyi, ja senaatti päätöksellä pöytäkirjat ryhdyttiin 17. maaliskuuta laatimaan Uuden Suomettaren 22.3.1917 mukaan ”vanhaan tapaan” suomeksi tai ruotsiksi. Venäjä jäi pois käytöstä. Suomi oli tullut ruotsin rinnalle osittain vuonna 1901. Venäjä tuli käyttöön lokakuun alussa 1903 ja poistui marraskuun manifestin julkaisemisen jälkeen […]
Keisarin valtaa edustava kenraalikuvernööri oli Suomen senaatin puheenjohtaja. Senaatin varapuheenjohtajat olivat pääministeriä edeltäviä hallitustyön johtajia, mutta käytännössä enemmän virkamiehiä. Ensimmäinen poliittinen hallitus oli Leo Mechelin senaatti 1905–1908. Senaatti venäläistyi vuonna 1909, kun viimeiset myöntyvyyssuuntaa kannattaneet suomalaiset senaattorit erosivat. Ensimmäistä, venäläistyneistä suomalaisista koottua ”sapelisenaattia” johti 1909–1913 Vladimir Markov, joka siirtyi Pietariin Suomen ministerivaltiosihteeriksi. Mihail Borovitinovin 1913–1917 […]
Päiviö Tommila määrittelee Suomen autonomisen aseman luomisen alkaneen 1. joulukuuta 1808, jolloin keisari määräsi Suomea koskevat asiat esiteltäväksi suoraan hänelle. Samana päivänä perustettiin keisarin alaisuuteen Suomen kenraalikuvernöörin toimi, jonka ensimmäiseksi haltijaksi tuli kenraali G. M. Sprengtporten. ”Joulukuun 1. päivän päätökset muodostivat sen pohjan, jolle 1800-luvun kuluessa rakentui voimakkaasti omaleimainen autonominen Suomi.” Tommilan tulkinta sisältyy valtioneuvoston […]
Uusi Suometar 23.2.1916: Senaatti vietti satavuotisjuhlaa. Venäjän duumassa avajaisistunto. Esittelyssä englantilainen näkemys Suomesta. Uusi Suometar 23.2.1916, koko lehti Suomen senaatti vietti satavuotisjuhlaansa 22. helmikuuta 1916. Uusi Suometar kertoi venäläistetyn senaatin juhlista korostetun asiallisesti. Juhlallisuudet alkoivat kiitosjumalanpalveluksilla Uspenskin katedraalissa ja Nikolainkirkossa. Juhlasaarnan piti Nikolainkirkossa senaatin kirkollisasiaintoimikunnan esittelijäsihteeri Yrjö Loimaranta. Saarnassa Loimaranta otti esille Aleksanteri I:n keskeisen […]
