Kenraalikuvernööri Seyn piti Suomen uutispimennossa Pietarin kumoustapahtumista

Kenraalikuvernööri F. A. Seyn esti sensuurin avulla uutisten julkaisemisen Pietarissa meneillään olleesta vallankumouksesta. Suomen lehdistö pystyi kirjoittamaan tapahtumista täysimittaisesti vasta 17. maaliskuuta. Kaikissa sanomalehdissä oli sensuurin tekemien poistojen vuoksi jopa useita kokonaisia tyhjiä palstoja. Lukijat saattoivat päätellä tästä, että jotakin poikkeuksellista oli meneillään. Samaan suuntaan viittasi Nikolai II:n antama käsky keskeyttää duuman istuntokausi. Määräys sinänsä […]

Rasputinin murha kertoi säröistä Venäjän eliitissä

Grigori Jefimovitš Rasputinin myöhään illalla 29. joulukuuta tapahtunut murha oli vuoden 1917 alkupäivien suurin uutinen Venäjän keisarikunnassa ja Suomen suuriruhtinaanmaassa. Suomeen tiedot murhasta tihkuivat huhuina ja Venäjän lehtien kautta. Uusi Suomettaren otsikko 2.1.1917 ilmestyneen vuoden ensimmäisen lehden Venäjältä-osastossa tiivisti tapahtuneen: ”Grigori Rasputin murhattu”. Lehti viittasi 31. joulukuuta ilmestyneisiin moskovalaisiin lehtiin, jotka olivat täynnä kertomuksia tapahtuneesta. […]

Sensuuri ja sotasensuuri Venäjän vallan aikana

Vuonna 1865 perustettu painoasiain ylihallitus valvoi painotuotteita 1867 annetun asetuksen pohjalta. Ylihallituksen kuului tarkastaa kaikki julkaistavaksi aiottu ja maahan tuotu kirjallisuus sekä valvoa kirjastoja ja kirjakauppoja. Tarkastustyötä tekivät muun muassa painoasiamiehet, joita oli Helsingissä ja kaikissa kaupungeissa, joissa oli kirjapainoja tai joissa julkaistiin sanomalehtiä. Ennakkotarkastus oli kiristynyt asteittain painoasetuksen antamisen jälkeen. Venäläistämisen voimistuessa käyttöön tuli […]

Pilapiirtäjä Eric Vasström tuomittiin majesteettirikoksesta – piirros loukkasi Venäjän hovia

Helsinkiläinen taidemaalari ja pilapiirtäjä Eric Vasström (1887–1958) sai kolmen kuukauden vankeustuomion vuonna 1913 tekemästään majesteettirikoksesta. Tuomio tuli ruotsinkielisessä Fyren-lehdessä julkaistusta piirroksesta, joka kuvaa Venäjän hovin kesäisiä juhlia Suomen saaristossa. Kuvassa suomalainen renki vie pietarilaista hovineitoa tanssilavalla. Neidon päälaella oleva korukampa muistuttaa keisarillista kruunua, mikä tulkittiin keisarillisen hovin häpäisyksi. Muiden pilalehtien tapaan myös Fyreniä toimitettiin isänmaallisessa […]

Suometar loi ensimmäisenä lehtenä eri puolille maata ulottuneen avustajaverkoston

Suomenkielisen lehden perustaminen pääkaupunkiin nousi tavoitteeksi sivistyspiireissä 1840-luvulla. Suomettaren perusti 24-vuotias ylioppilas Paavo Tikkanen, joka jo muutamaa vuotta aikaisemmin oli yrittänyt saada senaatilta julkaisuluvan Suomalainen-nimiselle lehdelle.[i] Lehden ensimmäinen numero on päivätty 12.1.1847. Ensimmäisenä vuonna Suomettarella oli 258 tilaajaa, mikä oli huomattavasti vähemmän Kuopiossa ilmestyneellä Maamiehen Ystävällä tai maan suurilevikkisimmällä Helsingfors Tidningar-lehdellä[ii] Fennomania eli suomenmielisyys näkyi […]