Miten Suomi syntyi?

Sosiologi Risto Alapuro on tutkinut teoksessaan Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890–1933 kansakunnan muotoutumista venäläistämisen alkamisesta Lapuan liikkeen kukistumiseen Huittisten näkökulmasta. Alapuro on tulkinnut, että Huittisissa koettiin maan poliittisen murroksen eri vaiheet ja kriisit Suomen eteläosien tapaan erityisen herkästi. Satakuntalainen maatalouspitäjä modernisoitui talonpoikaiselta pohjalta. Huittisten pohjoisosaan perustettu Keikyän tehdastaajama oli puolestaan osa Suomen teollistumista. ”Yhden paikkakunnan […]

Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa

Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka johti Suomessa ensimmäisen kerran väkivaltaiseen poliittiseen yhteenottoon sitten Viaporin kapinan. Venäjän maaliskuun vallankumouksesta riemuitsivat 1917 Huittisissa kaikki kansalaispiirit samalla tavoin kuin vuoden 1905 suurlakon aikana. Sinivalkoiset ja punaiset liput liehuivat. VPK:n talolle kokoontuneet kuntalaiset tervehtivät ilolla Suomen valtiolliset oikeudet palauttanutta Venäjän väliaikaisen hallituksen manifestia. […]

Vajaalukuinen eduskunta valitsi kuninkaan ja vapautti torpparit

Tammikuussa 1918 eduskunta jatkoi työtään lähes kapinan alkamiseen saakka. Sisällissodan osapuolten edustajat istuivat samoissa kokouksissa pohtimassa muun muassa, millainen lippu Suomella pitäisi olla. Eduskunta kokoontui viimeisen kerran täysistuntoon syksyllä 1917 valitussa kokoonpanossa tammikuun 25. päivänä 1918. Viimeisen puheenvuoron kiisteltäessä seuraavan täysistunnon ajankohdasta käytti sosiaalidemokraatti Edvard Gylling: ”Minä ilmoitan vastalauseen sen johdosta, että tällä tavoin estetään […]

Helsinki oli sisällissodassa punaisten pääkaupunki

Sisällissodassa Helsingistä muodostui punaisten pääkaupunki, jossa valtaa pitivät työläisten muodostamia punakaartit. Punaista Suomen hallintoa johti kansanvaltuuskunta ja sotilaallista toimintaa punakaartin yleisesikunta. Käytännössä siviili- ja sotilashallinnon väliset suhteet olivat epäselvät. Valkoisen Suomen pääkaupunkina oli Vaasa, jonne senaatin jäseniä pakeni. Helsingissä perustettiin työläisten järjestyskaarteja ja radikaalimpia punakaarteja keväästä 1917 alkaen.[i] Marraskuun 1917 yleislakon aikana työväen järjestyskaartit miehittivät […]