Tasavalta siirtyi vähitellen rauhanaikaan

Suomi palasi 1919 tasavaltaisen hallitusmuodon kannalle vuoden 1918 kuningaskaavailuista. Seuraavana vuonna maa teki rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa. Punavangit pääsivät asteittain vapauteen syksystä 1918 alkaen ja 1921 heitä oli jäljellä runsaat tuhat. Suomen muuttaminen kuningaskunnaksi raukesi Saksan kärsittyä tappion ensimmäisessä maailmansodassa. Tasavaltaisen hallitusmuodon kannattajat saivat eduskuntaan selvän enemmistön maaliskuun 1919 vaaleissa. Eduskuntakäsittelyssä lain ensimmäinen versio ei saanut […]

Helsinki oli sisällissodassa punaisten pääkaupunki

Sisällissodassa Helsingistä muodostui punaisten pääkaupunki, jossa valtaa pitivät työläisten muodostamia punakaartit. Punaista Suomen hallintoa johti kansanvaltuuskunta ja sotilaallista toimintaa punakaartin yleisesikunta. Käytännössä siviili- ja sotilashallinnon väliset suhteet olivat epäselvät. Valkoisen Suomen pääkaupunkina oli Vaasa, jonne senaatin jäseniä pakeni. Helsingissä perustettiin työläisten järjestyskaarteja ja radikaalimpia punakaarteja keväästä 1917 alkaen.[i] Marraskuun 1917 yleislakon aikana työväen järjestyskaartit miehittivät […]

Ensimmäinen maailmansota loi Helsinkiin vuokranantajan markkinat

Ensimmäinen maailmansota synnytti Helsinkiin asuntopulan. Sotatarviketeollisuuden luomat runsaat uudet työmahdollisuudet toivat monien muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan myös Helsinkiin uutta työväkeä vuonna 1915. Helsinkiin saapui vuonna 1915 lähes 25 000 uutta asukasta, kun vastaava luku aikaisemmin oli ollut vuosittain 7 000–11 000. Tilanne hyödytti vuokranantajia, joiden tarjoamien asuntojen kysyntä kasvoi voimakkaasti. He nostivat vuokria, välttivät pitkiä vuokrasopimuksia ja vaativat […]

Voisota kuumensi tunteita kuluttajien ja tuottajien välillä

Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]

Ensimmäinen maailmansota pimensi Helsingin

Tieto sodan syttymisestä Euroopassa täytti Helsingin kadut huhuilla ja arvailuilla. Saksa oli julistanut sodan Venäjälle 1. elokuuta, ja uutinen levisi nopeasti kaupunkilaisten keskuudessa sanomalehdistön välityksellä. Helsinkiläiset olivat saaneet nauttia rauhan ajasta koko suuriruhtinaskunnan olemassaolon ajan lukuun ottamatta ajoittaisia levottomuuksia, joita erinäiset kapinat ja kahakat olivat kaupunkikuvaan tuoneet. Elokuun toisena päivänä Kasarmitorille kokoontuneille venäläisille sotajoukoille luettiin […]

Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]

Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta

Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]

Varkaudessa korjattiin valtaosa Suomen armeijan käyttämistä panssareista

Varkaudessa toimi vuosina 1939–1944 Panssarikeskuskorjaamolla, jolla kunnostettiin ja peruskorjattiin sotasaaliina saatuja panssariajoneuvoja. Työt hyökkäysvaunukorjauspajalla käynnistyivät 16.12.1939. Nimi muuttui sittemmin Panssarikeskuskorjaamoksi. Korjaamo sai käyttöönsä A. Ahlström Oy:n uuden, vielä tyhjillään olleen 700 neliömetrin tehdashallin Pirtinniemestä. Talvisodan aikana Varkauteen lähetettiin sotasaaliskalustoa kunnostettavaksi yli 300 yksikköä. Yksistään Tolvajärven motissa lähetettiin 5. tammikuuta Varkauteen 41 panssarivaunua ja yksi panssariauto. […]

Vuoden 1918 punaisten vainajien muistomerkki päätyi järvenpohjaan

Varkauden työväenyhdistys pystytti 22. huhtikuuta 1922 punaisesta graniitista tehdyn muistomerkin vuonna 1918 kuolleiden punaisten haudalle. Kivi ja erityisesti siihen hakattu teksti ärsyttivät valkoisen Suomen kannattajia. Kivessä luki: ”Toverien muistolle, jotka ammuttiin Varkaudessa 1918 (22.2–16.3 noin 350–400). Annoitte parhaanne.”[i] Jyrkimmät oikeistolaiset ryhtyivät heti toimiin kiven hävittämiseksi. Huhtikuun 24. päivän vastaisena yönä he kuljettivat kookkaan muistokiven järven […]

Varkauden kruununtehdas valmisti taistelukaasuja

Varkauteen rakennettiin vuosina 1916–1917 Venäjän valtion omistama kruununtehdas. Tehtaan rakennustyömaa työllisti 150 miestä vuosina 1916–1917. Tehtaan oli tarkoitus valmistaa taistelukaasuna käytettyä elektrolyyttistä klooria keittosuolasta Venäjän tykistöhallituksen alaisuudessa. Tehdas rakennettiin Järvelän sotilasvirkatalon maille. Venäläisten sotilasviranomaisten näkökulmasta kaukana rintamista sijainnut Varkaus soveltui tehtaan sijoituspaikaksi. Sijaksi paikkakunnalle johti rautatieyhteys. Tehtaan rakentaminen vaikutti Varkaudessa vallinnutta asuntopulaa. Kesällä 1917 käynnistyneestä […]