Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppävirralla

Varkaudesta ja Leppävirrasta muodostui Kansanvaltuuskunnan kapinayrityksen alettua punaisen vallan saareke valkoisen Suomen keskelle. Heiveröisen punaisen vallan keskus oli Varkauden teollisuustaajama, josta A. Ahlström Oy oli alkanut luoda yhtä Suomen puunjalostusteollisuuden keskusta. Vanhastaan Leppävirtaan ja osin Joroisiin kuuluneessa Varkaudessa oli metalliteollisuutta. Leppävirralla sijaitsi lisäksi Hackman-yhtiön Sorsakosken metallitehdas ja useita sahoja. Teollisuustyöväestön lisäksi maan kymmenenneksi suurimmassa maalaiskunnassa […]

Torpparien taisteluhaluttomuus oli pettymys Kansanvaltuuskunnalle

Torpparikysymystä perusteellisesti tutkineen Viljo Rasilan (1970) mukaan useat sisällissodan ja torpparikysymyksen välisestä yhteydestä esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa. Hänen mukaansa on perusteetonta väittää, että torpparikysymyksen ratkaisun lykkääntyminen synnytti kapinaan johtaneen vasemmistoradikalismin tai ainakaan voimisti sitä ratkaisevasti. Yhtä lailla vailla pohjaa on käsitys siitä, että torpparit taistelivat yksinomaan punakaartien riveissä valkoisia vastaan. Mikäli nämä väitteet pitävät paikkansa, […]

Sibelius, Jean

Jean Sibelius muovasi suomalaisuutta ja teki Suomea tunnetuksi maailmanlaajuisesti

Suomi pelastui keväällä 1919 nälänhädältä ottamalla syömävelkaa

Suomen huono elintarviketilanne heikkeni entisestään vuonna 1918. Suuri osa suomalaisista kärsi aliravitsemuksesta. Edes kesän 1918 sato ei tuonut suurta helpotusta. Tuontiyhteydet olivat poikki ja oma tuotanto riitti laskelmien mukaan kevättalveen 1919. Heikoimmin leivässä kiinni olivat Itä- ja Pohjois-Suomen ja maan suurimpien kaupunkien vähävaraiset. Vankileireille joutuneiden punaisten ruoka oli äärimmäisen niukkaa ja heikkolaatuista. Kainuussa jouduttiin turvautumaan […]

Helsinkiin ensi kerran marssinut Urho Kekkonen ei pitänyt voitonparaatissa liehuneista punakeltaisista lipuista

”Eilen oli Valkoisen Suomen pääkaupungissa suuret juhlallisuudet maan nuoren mutta uljaan armeijan ja sen tarmokkaan ylipäällikön vastaanottamiseksi. Kaupunki oli pukeutunut juhla-asuun, talot ja ne kadut, joita pitkin armeija tuli marssimaan olivat liputetut ikävä kyllä, näytti että punakeltainen voittaa sinivalkoisen. Kansaa oli keräytynyt katujen varsille sankasti. Kuuluttiinpa maksetun tuhatkin markkaa ikkunoista, joista voi nähdä kulkueen. Kajaanilaisia […]

Helsingin kartta vuonna 1918

Tammikuun lopussa 1918 käynnistynyt sisällissota asetti vastakkain senaatin puheenjohtajan P. E. Svinhufvudin johtaman laillisen hallituksen armeijan joukot, valkokaartit, ja Kullervo Mannerin johtaman sosiaalidemokraattisen vallankumoushallituksen joukot, punakaartit. Punakaartit saivat haltuunsa suuren osan Etelä-Suomea, mukaan lukien pääkaupungin Helsingin. Maalis-huhtikuussa sota kääntyi valkoisten eduksi. Huhtikuun alussa 1918 valkoiset saivat vahvistusta Hankoon rantautuneesta Saksan Itämeren-divisioonasta, jota johti kenraalimajuri Rüdiger […]

Manner, Kullervo

Jyrkkä sosialisti vastusti eduskunnan hajottamista ja ajautui kannattamaan ulkoparlamentaarista toimintaa

Suomi oli 1917 lukutaitoisten luterilaisten vaurastuva maatalousmaa, jonka väestöstä puolet oli alle 25-vuotiaita

Suomi oli syntyessään sananmukaisesti nuori kansakunta. Vuonna 1917 suomalaisista 35 prosenttia oli alle 15-vuotiaita ja puolet alle 25-vuotiaita. Suomi oli itsenäistyessään maatalousvaltainen maa, jonka kaupungistuminen oli nopeutunut 1800-luvun lopulta lähtien. Maassa oli 3,1 miljoonaa asukasta, minkä lisäksi noin 250 000 suuriruhtinaskunnassa syntynyttä asui maan rajojen ulkopuolella, suurin osa heistä Yhdysvalloissa. Suomen asukkaista 88 prosenttia oli suomenkielisiä […]

Suomen viralliset tunnukset: lippu ja vaakuna

Siniristilippu – Punakeltainen leijonalippu sai väistyä, kun eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi toukokuussa 1918. Eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28. toukokuuta 1918. Itsenäistymisen jälkeen virallisissa yhteyksissä käytetty punainen leijonalippu sai väistyä. Punainen pohjaväri ei sopinut tynkäeduskunnan enemmistön mielestä vallankumouksen kukistaneen valtion vertauskuvaksi. Myönnytyksenä punakeltaisen lipun kannattajille valtiolipun ristin keskelle sijoitettiin kruunupäinen leijonavaakuna. Ristilippu liitti Suomen […]