Ensimmäinen maailmansota loi Helsinkiin vuokranantajan markkinat

Ensimmäinen maailmansota synnytti Helsinkiin asuntopulan. Sotatarviketeollisuuden luomat runsaat uudet työmahdollisuudet toivat monien muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan myös Helsinkiin uutta työväkeä vuonna 1915. Helsinkiin saapui vuonna 1915 lähes 25 000 uutta asukasta, kun vastaava luku aikaisemmin oli ollut vuosittain 7 000–11 000. Tilanne hyödytti vuokranantajia, joiden tarjoamien asuntojen kysyntä kasvoi voimakkaasti. He nostivat vuokria, välttivät pitkiä vuokrasopimuksia ja vaativat […]

Voisota kuumensi tunteita kuluttajien ja tuottajien välillä

Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]

Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]

Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta

Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]

Alvar Aalto etsi ratkaisua Varkauden asuntopulaan

Yhtiö teki yhteistyötä aikakautensa johtavien arkkitehtien ja asuntopoliittisten asiantuntijoiden kanssa. Ahlström järjesti 1930-luvun jälkipuoliskolla asuntokysymystä käsitelleitä teemapäiviä. Vuonna 1936 asunto- ja rakennuspäiville osallistuivat muun muassa sosiaalisen tutkimustoimiston päällikkö Gunnar Modeen, rakennustaiteen ja tyyliopin professori Carolus Lindberg, arkkitehti Alvar Aalto ja kunnallisen keskustoimiston johtaja Yrjö Harvia. Alvar Aalto esitti asuntopulan ratkaisuksi ”kokonaisen asuntoryhmän” yhtäaikaista rakentamista teollisesti […]

Varkauden kruununtehdas valmisti taistelukaasuja

Varkauteen rakennettiin vuosina 1916–1917 Venäjän valtion omistama kruununtehdas. Tehtaan rakennustyömaa työllisti 150 miestä vuosina 1916–1917. Tehtaan oli tarkoitus valmistaa taistelukaasuna käytettyä elektrolyyttistä klooria keittosuolasta Venäjän tykistöhallituksen alaisuudessa. Tehdas rakennettiin Järvelän sotilasvirkatalon maille. Venäläisten sotilasviranomaisten näkökulmasta kaukana rintamista sijainnut Varkaus soveltui tehtaan sijoituspaikaksi. Sijaksi paikkakunnalle johti rautatieyhteys. Tehtaan rakentaminen vaikutti Varkaudessa vallinnutta asuntopulaa. Kesällä 1917 käynnistyneestä […]

Venäjän markkinat nielivät Hackmanin Sorsakosken aterintuotannon

Sorsakosken tehtaiden johtajana 1902 aloittanut kapteeni Georg Favre joutui Sorsakoskella erikoiseen tilanteeseen. Hänen oli lähes ensitöikseen pyydettävä Pietarissa toimineelta tarmokkaalta agentti Albert Badelta, ettei tämä ottaisi vähittäiskauppiailta vastaan suurempia tilauksia kuin 500 tusinaa. Baden myyntiverkosto ulottui Kaspianmeren rannalle Bakuun. Sorsakoskelle tilattiin uusia koneita Ruotsista ja Saksasta. Työtä tehtiin yövuorossa ja sinne palkattiin ammattimiehiä Eskilstunasta. Helmikuussa […]

Sähkövalo syttyi Varkaudessa jo 1881

Varkauden ruukin raudanvalmistuksessa käytetyillä putlausuuneilla työskenteli mestarina vuodesta 1872 J. E. Strömberg. Hänen vuoden Helsingin polyteknillisessä opistossa opiskellut poikansa Gottfrid Strömberg rakensi 1881 Varkaudessa ensimmäisen Suomessa valmistetun tasavirtalaiteen. Keksijän pikkusisar auttoi työssä kiertämällä pumpulilankaa kuparilangan eristeeksi. Varkauden ruukilla syyskesän iltana järjestämässään näytöksessä Strömberg johti sähkövirtaa kolmeen lamppuun – siniseen, punaiseen ja valkoiseen. Ruukin sirkkelisahuri Sutisen […]

Talvista Leppävirtaa ja Varkautta Zacharias Topeliuksen ruotsiksi kuvaamana 1870-luvulla

Leppävirta socken i Savolaks är öfverallt genomskuren af Saima-systemets sjöar och liknar mera en skärgård, än en fast kontinent. Det är en oöfverskådlig arkipelag af öar, uddar, näs, vikar och sund. Alla vatten vandra mot söder. De norra sjöarna strömma från Kallavesi 277 fot öfver hafvet genom Konnus fors in i Unnukkavesi, men öfverlistas af Konnus […]

Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppävirralla

Varkaudesta ja Leppävirrasta muodostui Kansanvaltuuskunnan kapinayrityksen alettua punaisen vallan saareke valkoisen Suomen keskelle. Heiveröisen punaisen vallan keskus oli Varkauden teollisuustaajama, josta A. Ahlström Oy oli alkanut luoda yhtä Suomen puunjalostusteollisuuden keskusta. Vanhastaan Leppävirtaan ja osin Joroisiin kuuluneessa Varkaudessa oli metalliteollisuutta. Leppävirralla sijaitsi lisäksi Hackman-yhtiön Sorsakosken metallitehdas ja useita sahoja. Teollisuustyöväestön lisäksi maan kymmenenneksi suurimmassa maalaiskunnassa […]