Hangon keksit tekivät kaupunkia tunnetuksi

Hankoniemelle perustettiin myös teollisuutta. Ensimmäisenä toimintansa aloittivat Valtionrautateiden konepaja (1889), Mannerin konepaja (1890) ja Forcit Oy:n dynamiittitehdas (1893). Elon margariinitehdas ja Suomen margariinitehdas aloittivat tuotantonsa 1910-luvulla. Granit Oy louhi Hankoniemeltä graniittia vuodesta 1886 alkaen. Yritys valmisti aluksi katukiviä, ja sillä oli kivilouhimot Hangon Drottningbergetillä ja Märaskärillä. Yhtiö markkinoi louhimaansa kiveä Helsinkiin ja Venäjälle. Sillä oli […]

Huittisten eliitti koostui talollisista ja virkamiehistä

Huittisissa paikkakunnan ilmapiirin ja talouselämän kannalta keskeisin ryhmä olivat talolliset, josta torpparit ja maataloustöitä tehneet olivat riippuvaisia. Paikalliseen eliittiin kuuluivat lisäksi virkamiehet. Vähävaraisesta väestöstä omat ryhmänsä muodostivat torpparit ja erityisesti käsityöläiset, joiden tulotaso oli työväestöä korkeampi, mutta selvästi alhaisempi kuin vauraimmilla huittislaisilla. Oman kokonaisuutensa muodosti Äetsänjoen varrelle noussut tehdastaajama, jossa vastapuolina olivat tehtaanjohto ja työväki. […]

Venäjän markkinat nielivät Hackmanin Sorsakosken aterintuotannon

Sorsakosken tehtaiden johtajana 1902 aloittanut kapteeni Georg Favre joutui Sorsakoskella erikoiseen tilanteeseen. Hänen oli lähes ensitöikseen pyydettävä Pietarissa toimineelta tarmokkaalta agentti Albert Badelta, ettei tämä ottaisi vähittäiskauppiailta vastaan suurempia tilauksia kuin 500 tusinaa. Baden myyntiverkosto ulottui Kaspianmeren rannalle Bakuun. Sorsakoskelle tilattiin uusia koneita Ruotsista ja Saksasta. Työtä tehtiin yövuorossa ja sinne palkattiin ammattimiehiä Eskilstunasta. Helmikuussa […]