Kahtiajakautunut Suomi

Kansanvaltuuskunnalla oli hallussaan nykyaikaisin osa Suomesta. Punaisen Suomen puolelle jäi myös pääosa väestöstä. Punaisen Suomen pinta-ala oli 49 000 neliökilometriä ja sen alueella asui 1 415 00 ihmistä. Väentiheys oli 28,9 asukasta neliökilometrillä. Rintamavyöhykkeeseen kuului 10 500 neliökilometrin alue, jolla asui 172 000 suomalaista. Valkoisen Suomen alue oli 273 500 neliökilometrin laajuinen. Asukkaita oli 1 760 000. Asukastiheys oli kuitenkin vain 6,4 […]

Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa

Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka johti Suomessa ensimmäisen kerran väkivaltaiseen poliittiseen yhteenottoon sitten Viaporin kapinan. Venäjän maaliskuun vallankumouksesta riemuitsivat 1917 Huittisissa kaikki kansalaispiirit samalla tavoin kuin vuoden 1905 suurlakon aikana. Sinivalkoiset ja punaiset liput liehuivat. VPK:n talolle kokoontuneet kuntalaiset tervehtivät ilolla Suomen valtiolliset oikeudet palauttanutta Venäjän väliaikaisen hallituksen manifestia. […]