Ståhlbergin perustuslakikomitea 1917

Senaatti asetti 31.3.1917 komitean laatimaan ehdotukset esityksiksi eduskunnan esitysoikeuden laajentamisesta, tulliverotuksen ja valtion koko rahasäännön saattamisesta eduskunnan päätäntävallan alaisiksi, eduskunnan päättämien lakien voimaansaattamisen turvaamisesta, hallituksen saattamisesta eduskunnalle vastuunalaiseksi sekä muista säännöksistä, joiden kautta maan valtiosääntöä kehitetään. Komitean tehtävänä oli myös valmistella ehdotus Suomen Suuriruhtinaanmaan uudeksi hallitusmuodoksi. Puheenjohtajana toimi puoluekannaltaan nuorsuomalainen professori K. J. Ståhlberg. Komiteaan […]

Keisari Nikolai II:n ja suuriruhtinas Mikaelin kruunustaluopumisjulistukset

Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma No. 17/1917 Julistuskirja Keskellä suurta taistelua ulkonaista vihollista vastaan, joka jo lähes kolme vuotta on koettanut lannistaa isänmaatamme, on Herra Jumala nähnyt hyväksi lähettää Venäjälle uuden raskaan koettelemuksen. Alkaneet sisäiset kansanlevottomuudet uhkaavat vaikuttaa turmiollisesti sitkeän sodan vastaiseen käyntiin. Venäjän kohtalo, meidän sankarillisen armeijamme kunnia, kansan onni, koko meidän kalliin Isänmaamme tulevaisuus vaativat, […]

Miljukovin kuuluisa puhe duumassa 14.11.1916

Pavel Miljukov piti 14. marraskuuta 1916 Venäjän valtakunnanduumassa puheen, jossa hän arvosteli aikaisempaa kärkevämmin keisarikunnan hallitusta. Arvostelu suuntautui pääministeri Boris Stürmeriin ja nimettömänä myös saksalaissyntyiseen keisarinna Aleksandraan. Keisarinna johti käytännössä politiikkaa, kun keisari Nikolai II toimi armeijan ylipäällikkönä. Duuman puhemies Mihail Rodzjanko esti puheen pääsyn lehtiin, joten siitä voitiin tuoreeltaan kertoa vain yleisvaikutelma. Puheen herättämän […]

Työmies 28.2.1917

Maitotoimituksista Helsinkiin saatu aikaan sopu. Työmiehen paperipulaan ei ratkaisua. Pieni erä lisää paperia. Helsingin vedentarpeen tyydyttäminen. Varokaa varkaita yleisissä saunoissa. Hätäaputöihin varoja. Huolimatonta kallionlouhintaa. Duuman avajaisistunto. Herroilla Pohjolan pidot Kalevalanpäivänä. Työmies 28.2.1917, koko lehti Työmies kertoi STT:n uutisen perusteella, että Venäjälle maitoa vievät tahot olivat ilmoittaneet sunnuntaina 25. helmikuuta hyväksyvänsä uuden vientijärjestelmän. Senaatille annetussa vastauksessa […]

Pakkanen paukkui ja ruokapula paheni talvella 1917

Talvi 1916–1917 oli pitkä ja kylmä. Pakkanen oli kova etenkin tammi-helmikuun vaihteessa. Etelä-Suomessa mitattiin liki 40 asteen pakkaslukemia. Koko maassa oli runsaasti lunta. Turussa voitiin järjestää 11. maaliskuuta vaivattomasti Suomen mestaruushiihdot 60 kilometrin matkalla. Kotkassa hiihdettiin 18. maaliskuuta 50 kilometrin kilpailut. Tammikuun keskilämpötila oli Helsingissä -8,8 ˚C, -helmikuun -11,0 ˚C ja maaliskuun -9,6 ˚C. Sodankylässä […]

Kieltolaki ja setelirahoitus romahduttivat Venäjän talouden

Ensimmäinen maailmansota romutti Venäjän talouden, joka oli ennen sodan syttymistä ollut nopeassa kasvussa. Rupla oli kultakannassa ja sen arvo oli vakautunut. Silti Venäjän taloudessa oli heikkouksia. Venäjän kauppavaihto oli samalla tasolla kuin Belgian ja vain viidennes Britannian tasosta. Myös Venäjän pääomamarkkinat olivat kehittymättömät. Maailmansodan sytyttyä 1914 Nikolai II kielsi votkan myynnin ensin liikekannallepanon ajaksi ja […]

Duuman puolueet 1912–1917

Vuonna 1912 valitussa neljännessä duumassa oli 448 edustajaa. Duumassa olivat alun perin edustettuna oikeistolaiset (154), Lokakuun 17:n päivän liitto (Sojuz 17 oktjabrja, oktobristit 95), perustuslaillisdemokraattinen puolue (Konstitutsionnaja demokratitšeskaja partija =KD, ”kadetit”, 57), progressistit (41), keskustapuolue (33), nationalistit (22), Venäjän eri kansallisuuksien edustajat (21), Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (15, joista 6 bolsevikkia) ja trudovikit  (maltillinen vasemmistopuolue10). Liberaalit […]

Venäjän väestö

Keisarikunnan ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt laaja väestölaskenta toimeenpantiin vuonna 1897. Väkiluku oli 125 640 021 asukasta ja väentiheys 5,8 asukasta / neliökilometri. Yhdysvalloissa oli 103 miljoonaa asukasta vuonna 1917. Väestönlaskenta ei koskenut Suomea, jossa oli 2,6 miljoonaa asukasta.  Venäjän pinta-ala oli 21,8 miljoonaa neliökilometriä 1916. (TARK) Väestönkasvu oli Venäjällä nopeaa keisarivallan viimeisinä vuosina. Myös kaupungistuminen vauhdittui etenkin […]

Venäjän keisarikunta 1917

Vuoden 1917 alussa Venäjä oli käynyt sotaa lähes kaksi ja puoli vuotta. Tyytymättömyys ja uudistuspaineet olivat kasautuneet. Venäjä oli vuoden 1917 alussa perustuslaillinen monarkia. Valtionpäämies Nikolai II oli joutunut hyväksymään Japania vastaan käydyssä sodassa kärsityn tappion jälkeen perustuslain säätämisen 1906. Vuodesta 1613 Venäjää hallinneeseen Romanov-sukuun kuulunut keisari oli lain tultua voimaan edelleen itsevaltias. Perustuslaki lisäsi […]

Rasputinin murha kertoi säröistä Venäjän eliitissä

Grigori Jefimovitš Rasputinin myöhään illalla 29. joulukuuta tapahtunut murha oli vuoden 1917 alkupäivien suurin uutinen Venäjän keisarikunnassa ja Suomen suuriruhtinaanmaassa. Suomeen tiedot murhasta tihkuivat huhuina ja Venäjän lehtien kautta. Uusi Suomettaren otsikko 2.1.1917 ilmestyneen vuoden ensimmäisen lehden Venäjältä-osastossa tiivisti tapahtuneen: ”Grigori Rasputin murhattu”. Lehti viittasi 31. joulukuuta ilmestyneisiin moskovalaisiin lehtiin, jotka olivat täynnä kertomuksia tapahtuneesta. […]