Arkkitehti Carl Ludvig Engel loihti suuriruhtinaskunnan uudesta keskuksesta arvokkaan ja edustavan kaupungin

Saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel (1778–1840) toimi suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin Helsingin uudelleenrakentamista valvoneen komitean arkkitehtina vuodesta 1816 alkaen. Kaupungin uuden asemakaavan laatinut helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström oli vaikuttunut Engelin kyvyistä ja uskoi tämän voivan toteuttaa hänen suureellisen asemakaavansa vaatimukset.[i] Helsingin keskusta kärsi pahoja vaurioita vuonna 1808 sattuneessa tulipalossa. Aleksanteri I:n 8.4.1812 antamalla hallitsijan käskykirjeellä Helsingistä tehtiin […]

Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]

Pilapiirtäjä Eric Vasström tuomittiin majesteettirikoksesta – piirros loukkasi Venäjän hovia

Helsinkiläinen taidemaalari ja pilapiirtäjä Eric Vasström (1887–1958) sai kolmen kuukauden vankeustuomion vuonna 1913 tekemästään majesteettirikoksesta. Tuomio tuli ruotsinkielisessä Fyren-lehdessä julkaistusta piirroksesta, joka kuvaa Venäjän hovin kesäisiä juhlia Suomen saaristossa. Kuvassa suomalainen renki vie pietarilaista hovineitoa tanssilavalla. Neidon päälaella oleva korukampa muistuttaa keisarillista kruunua, mikä tulkittiin keisarillisen hovin häpäisyksi. Muiden pilalehtien tapaan myös Fyreniä toimitettiin isänmaallisessa […]

Manner, Kullervo

Jyrkkä sosialisti vastusti eduskunnan hajottamista ja ajautui kannattamaan ulkoparlamentaarista toimintaa

Suomen itsenäistyminen 15.11. ja ensimmäinen vallankumous

Eduskunnan täysistunnossa 15.11.1917 käsiteltiin edellisellä viikolla tapahtuneen Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen esiin noussutta kysymystä siitä, kelle keisari-suuriruhtinaalle aikaisemmin kuulunut korkein valta Suomessa nyt oli siirtynyt. Porvaristo ehdotti, että eduskunta äänestäisi korkeimman vallan siirtämisestä väliaikaisesti senaatin talousosastolle, koska aikaisemmin ehdotetun kolmihenkisen valtionhoitajakunnan vaalin järjestämisestä ei ollut päästy yhteisymmärrykseen. Istunnon aikana maalaisliitto esitti vastaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta […]