Suomessa urheiltiin 1917 vilusta ja nälästä huolimatta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskunnan jakolinjat piirtyivät esiin myös urheilussa. Talvi 1916–1917 oli kylmä ja runsasluminen. Olosuhteet suosivat talviurheilua. Tosin ajoittain kireä pakkanen haittasikin kilpailuja. Eri puolilla maata järjestettiin runsaasti hiihtoja, jääpallo-otteluita, mäkikilpailuja, pikaluistelukilpailuita ja raveja. Talvea riitti Etelä-Suomea myöten maaliskuun lopulle saakka. Hiihdon SM-kilpailuiden 60 kilometrin hiihdon […]
Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juhlapäivänä” pitkiä. Liikkeellä lähti satojatuhansia suomalaisia. Yksi vapun pääteemoista oli 8-tunnin työpäivä. Metallityöläiset olivat saavuttaneet 18. huhtikuuta järjestetyllä lakolla. Yhä useammat työnantajat siirtyivät vapaaehtoisesti 8-tuntiseen päivään. Senaatti oli aloittanut työaikalain valmistelun. Kysymys maaseutuammattien työajasta oli kuitenkin auki. Valtaosa työväestöstä asui maalla ja teki maa- ja […]
Naistenpäivä sai 1917 työläisnaiset liikkeelle eri puolilla Suomea. Päivän teemoina olivat elinkustannukset, palkat ja lastenkasvatus. Työväenliikkeeseen kuuluneet naiset kokoontuivat maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina 1917 ainakin 33 paikkakunnalla juhlimaan kansainvälistä naistenpäivää. Sosialidemokraattinen naisliitto julkaisi tilaisuuksia varten 16-sivuisen Työläisnaisen Päivä -lehden, joka esitteli päivän keskusteluteemat: köyhälistölasten kasvatus ja huolenpito, kallis aika ja työläisnaisten palkat ja elintaso. Sensuurin vuoksi […]
Sosialisteille enemmistö eduskuntaan – kansa on näin tahtonut. Viipurin linnoitusalueella ammuttu luvatta liikkunut mies. Savonlinnan oopperajuhlat onnistuivat. Eteläpohjalaisella osakunnalla komeat kesäjuhlat Alavudella. Kenkiä salakuljetetaan Suomesta Venäjälle. Kotipolttoista juonut poika henkihieverissä Lapväärtissä. Uusi Suometar 13.7.1916, koko lehti Sosiaalidemokraattien vaalivoitto varmistui kymmenen päivää kestäneen laskennan jälkeen. Uusi Suometar löysi yhdeksi syyksi porvarillisten puolueiden heikon vaalityön. Työväenjärjestöt kampanjoivat […]
Saksankielisen hallintonsa vuoksi Viipuri muistutti 1800-luvun alussa Venäjän hallitsemaa Baltiaa, jonne kaupungista oli kiinteät yhteydet. Saksalaiset eivät pitäneet Viipurin liittämisestä Suomeen. Kaupungin ja sen eliitin yhteydet Pietariin olivat kiinteät. Viipurista tuli vuoden 1812 alussa Viipurin läänin pääkaupunki. [1] Ruotsin kielen asema vahvistui Viipurissa uudelleen, kun Vanhasta Suomesta tuli osa Suomea. Ruotsista tuli läänin virallinen kieli […]
Viipurin linnan rakentaminen alkoi vuonna 1293 paikalla aiemmin olleen karjalaisten linnoituksen sijoille. Linnan perustaminen liittyi Ruotsin ja Novgorodin väliseen kamppailuun Itämeren herruudesta ja Suomen hallinnasta. 1200-luvulla vastakkain olivat Torkkeli Knuutinpojan johtamat ruotsalaiset ja Aleksanteri Nevskin novgorodilaiset. Sittemmin Ruotsi kamppaili Itämeren hallinnasta Moskovan ja 1500-luvulta alkaen Venäjän kanssa. Viipurin linnaa uudistettiin 1400-luvun lopulla. Ruotsin kuningas Kustaa […]
Viipurissa koulua käyneen ja kaupunkiin haudatun Mikael Agricolan patsas paljastettiin Viipurin tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 kaupungissa pidettyjen laulu- ja soittojuhlien aikana. Patsasta oli suunniteltu Viipuriin 1860-luvulta lähtien. Viipurin Suomalainen kirjallisuusseura asetti tavoitteeksi Agricolan patsaan pystyttämisen Viipuriin, mutta turkulaiset halusivat myös hänen muistomerkkinsä kaupunkiin. Turussa oli paljastettu jo 1864 Henrik Gabriel Porthanin patsas. Kiistely turkulaisten viivytti osaltaan […]
(Motto: Siellä on vapauden haaveilo haikein, missä sen puolesta taisto on vaikein.) Suomen lukkona vanhastaan, vieläkin varjelet synnyinmaan, sytytät toivoa, uskallusta kesken yötä ja taantumusta; miehet meillä jos moiset ovat, silloin turhat on tuulet kovat, silloin seisovi Suomen laki, silloin herra on herrallaki, sortaa ei esivalta saa; silloin seisovi Suomenmaa. On kuva, painuva sydämeen: saapuvat […]
Osa Venäjän vuonna 1906 hajotetun ensimmäisen valtakunnanduuman jäsenistä piti Viipurissa hotelli Belvederessä jatkoistunnon, jossa duuman jäsenet hyväksyivät ”Viipurin manifestin”. Keisari Nikolai II duuman 21.7.1906, minkä jälkeen lähes puolet duuman jäsenistä lähti Viipuriin puimaan tapahtunutta. Pietarissa he eivät voineet kokoontua. Kokouksen alkaessa sunnuntai-iltana klo 22.40 hotelli Belvederessä paikalla oli 180 duuman 450 jäsenestä. Joitakin edustajia saapui […]
Viipurin lääninvankilassa tapahtui 30 ihmisen hengen joukkomurha punaisen Viipurin ollessa jo luhistumassa. Surmatyötä johtivat punakaartiin liittyneet rikolliset Jallu (Jalmar) Kaipiainen ja Emil Ihalainen. Teemu Keskisarjan tulkinnan mukaan vankilassa istuneet miehet kostivat vääryyksiä, joita he olivat omasta mielestään kokeneet. Kiihkoa lisäsi punaisen Viipurin ja Suomen luhistuminen. Tilanne kiristyi Papulan kaupunginosassa sijainneessa vankilassa Viipurin piirityspäivinä. Punaisten vankilanjohtajaksi […]
