Suomi vaurastui maailmansotien välillä, vaikka maailmanlaajuinen talouslama katkaisi elinolojen parantumisen 1930-luvun alussa. Suomen modernisoituminen jatkui itsenäisyyden alkuvuosina. Maan bruttokansantuote nousi 1922–1928 keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. Palkat kohosivat monella alalla 1920-luvun aikana ennen ensimmäistä maailmansotaa edeltäneelle reaalitasolle. Yksityinen kulutus kasvoi noin 1,5-kertaiseksi 1920-luvulla. Lähtötason alhaisuutta kuvaa se, että käytettävissä olleiden tulojen lisääntyminen lisäsi ravinnon osuutta kokonaiskulutuksesta. […]
Elintarviketilanteen parantaminen vaatii yhteiskunnan toimia. Porvoossa puhuttu korttijärjestelmästä. Lääkäreitä tarvitaan lisää. Ammattijärjestöjen jäsenmäärä kasvussa. Helsingin kansakouluissa lähes 9 000 oppilasta. Kahvikauppiaiden konsteja. Vallilaan suunnitellaan työväenasuntoja. Valion voikaupan jonot. Uuraisten työväenyhdistykselle tontti vaikeiden vaiheiden jälkeen. Fiskarissa ahtaat olot. Työmies 3.9.1916, koko lehti Tömies käsitteli elintarviketilannetta otsikolla ”Jos olisi tuntoa”. Tilanne olisi lehden mukaan ollut Suomessa huomattavasti parempi […]
Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]
Yhtiö teki yhteistyötä aikakautensa johtavien arkkitehtien ja asuntopoliittisten asiantuntijoiden kanssa. Ahlström järjesti 1930-luvun jälkipuoliskolla asuntokysymystä käsitelleitä teemapäiviä. Vuonna 1936 asunto- ja rakennuspäiville osallistuivat muun muassa sosiaalisen tutkimustoimiston päällikkö Gunnar Modeen, rakennustaiteen ja tyyliopin professori Carolus Lindberg, arkkitehti Alvar Aalto ja kunnallisen keskustoimiston johtaja Yrjö Harvia. Alvar Aalto esitti asuntopulan ratkaisuksi ”kokonaisen asuntoryhmän” yhtäaikaista rakentamista teollisesti […]
Leppävirtalainen Matti Hämäläinen kirjoitti 1909 maaseudun pientilallisten, vuokraviljelijöiden ja tilattomien oloista Pohjois-Savon työväenliikkeen kevätjulkaisuun Punasten vappuun. Väliotsikointi on tämän sivuston tekijöiden laatima. ”Yleensä ihmisten suuri enemmistö liian vähän ajattelee. Eivät ole yht’äkkiä selvillä esim. jokapäiväisen työskentelynsä ja hyörintänsä tarkoituksesta. Hiukankin ajateltuamme havaitsemme, että tämän kaiken hyörinän päämaalina on tehdä olomme joka suhteessa, kuten terveyden, ravinnon, asunnon, vaatteiden, […]
