Toipuminen, tasavalta, Tarton rauha 1919-1920

Vuoden 1919 hallitusmuodossa vahvistettiin poliittiset perusoikeudet, sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus ja Suomesta tuli jälleen tasavalta. Presidentille annettiin oikeus hajottaa eduskunta, nimittää hallitus ja määrätä ulkopolitiikasta. Valtionhoitaja Mannerheimin luovuttua interventiosuunnitelmasta Pietariin eduskunta valitsi ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin heinäkuussa 1919. Suomalaiset jatkoivat itärajan ylittäviä ns. heimosotia. Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhansopimus solmittiin Tartossa lokakuussa 1920. Siinä Suomi sai Petsamon alueen ja luovutti Repolan ja Porajärven kunnat.