Vuonna 1918 Kiuruvedellä oli vajaa 12 000 asukasta. Väestö oli kasvanut nopeasti edeltävän vuosisadan aikana, sillä 1815 Kiuruveden väliluku oli 2 300 henkeä. Viidenneksen kasvusta selittää vuoden 1883 alueliitos, jossa Pielaveden pohjoisosa liitettiin Kiuruveteen. Väestönlisäys oli kuitenkin Pohjois-Savon kuntien tapaan nopeaa, mikä muutti yhteiskuntarakennetta merkittävästi. Pelkistetysti sanottuna tilattoman väestön osuus kiuruvetisistä kasvoi. Kiuruvesi kuului Venäjän vallan loppuvuosina […]
Herännäisyyden syntyajankohtana pidetään vuotta 1796, jolloin Iisalmen pitäjän Savonjärven kylän talon heinäväki tempautui hurmoksellisen uskonnollisen kokemuksen valtaan. Herätys levisi lähialueella ja siihen liittyi myös Paavo Ruotsalainen (1776–1852). Köyhästä ja kouluttamattomasta Ruotsalaisesta tuli herännäisyyden maallikkojohtaja. Heränneet kokoontuivat yksityiskoteihin seuroihin, joiden osanottajat veisasivat virsiä ja kuuntelivat koruttomia puheita. Heränneet alkoivat käyttää ulkonaisena tunnusmerkkinään yhtenäistä vaatetusta. Miesten puvussa […]
Suomen yhteiskunnallinen eliitti suhtautui vieroksuvasti ja suorastaan torjuvasti körttiläisiin 1800-luvun alkupuolella. Voimakkaista uskonnollisista kokemuksista noussut herätysliike ei mahtunut Elias Lönnrotin, J. L. Runebergin, J. V. Snellmanin ja Zacharias Topeliuksen kansakuntakuvaan. Topelius kuvaa Maamme-kirjansa ensimmäisessä painoksessa pietistisiä herätysliikkeitä hyvin kielteisesti. Kirkon johto ja sivistyseliitti olivat yhtä mieltä siitä, että kirkkoa ravistelleet liikkeet häiritsevät kansakunnan rakentamista ja […]
