Suomen puolustusvoimien lippujuhlaa vietetään 4. kesäkuuta, marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä. Se ei kuitenkaan ole puolustusvoimien perustamispäivä. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II lakkautti Suomen oman sotaväen maaliskuussa 1905. Viimeisenä joukko-osastona joutui lopettamaan toimintansa Suomen kaarti. Sen jälkeen Suomella ei ollut omaa sotaväkeä. Suomi korvasi asevelvollisuuden rahalla, niin sanotuilla sotilasmiljoonilla, jotka Suomen valtio maksoi vuosittain Venäjälle. […]
Työmies julkaisi Kullervo Mannerin eduskunnassa 12.1.1918 pitämän puheenvuoron, jossa hän katsoi järjestyksen järkkymisen johtuvan vallitsevasta talousjärjestelmästä.
Katkelmat järjestysvaltakysymyksen äänestystuloksesta kertovista Uuden Päivän ja Työmiehen uutisista 13.1.1918 kertovat voimakkaista tunteista etenkin SDP:n eduskuntaryhmässä. Jo edellisenä päivänä eduskunnan istunto oli pitänyt pääministeri P. E. Svinhufvudin puhetta seuranneen yleisen metelöinnin vuoksi 15 minuutiksi.
Seuraavassa eduskunnan autenttisia puheenvuoroja, joita on kuitenkin lyhennetty. Eduskunnan istunnossa 18. joulukuuta 1917 otettiin käsittelyyn välikysymys, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli turkulainen nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja Antti Mikkola. Välikysymys koski Turun keskustassa tapahtuneita ryöstöjä ja järjestyksen aikaansaamista. SISÄASIAIN SENAATTORI ARTHUR CASTRÉN Ennen viime marraskuun suurlakkoa toimi Turun kaupungissa järjestyskunta. Sen pyyhki pois suurlakko. Sen jälkeen otti omin […]
Joulu oli kalenterissa myös vuonna 1917. Joulumieli oli kuitenkin leivän tapaan kortilla. Tilanne oli vakavin Turussa, jossa miliisilakon aikana puhjennut laajamittainen ryöstely loppui jouluviikolla vasta venäläisen sotaväen puututtua tilanteeseen. Työväenjärjestöt olivat voimattomia ryöstelijöiden lähdettyä liikkeelle. Ryöstely aiheutti lehtitietojen mukaan miljoonien markkojen vahingot. Sisäasioista vastannut senaattori Arthur Castrén sai lopulta neuvoteltua lakon lopettaneen sopimuksen. Hauras rauha […]
Suomen Ammattijärjestö (SAJ) antoi 20. lokakuuta julistuksen, jolla se kiirehti Työväen järjestyskaartien perustamista. Julistus vauhditti ratkaisevasti kaartinmuodostusta koko maassa. SDP hyväksyi julistuksen lokakuun lopussa. SAJ:n julistus antoi kaartien perustamiselle työväenliikkeen yhden arvovaltaisimman järjestön virallisen tuen. SDP:n puoluevaltuusto yhtyi SAJ:n kantaan 28.–30. lokakuuta pitämässään kokouksessa. Erityisesti puoluesihteeri Matti Turkia oli osallistunut kaartien perustamisen suunnitteluun. SAJ ja […]
Keisarivallan kaatuminen mursi vanhat valtarakenteet ja johti kamppailuun vallasta Suomessa. Valtasuhteet vaihtelivat sekä valtakunnallisesti että paikallisesti maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Ennen maaliskuun vallankumousta perusasetelma oli selkeä. Maata hallitsi keisari-suuriruhtinas Nikolai II. Suomea koskevia päätöksiä valmisteli paikallisesti senaatti, joka koostui venäläisistä tai keisarivallalle täysin lojaaleista suomalaisista. Esitykset suuriruhtinaalle teki Venäjän ministerineuvosto. Suomen kenraalikuvernöörillä oli lisäksi laajat valtuudet […]
Venäjän hallitus vastustaa Suomen täydellistä itsenäisyyttä. Helsingin miliisilakko loppunut. Työttömyyden torjumiseen ryhdyttävä heti. Kirjelmiä eduskunnalle. Työmies 26.7.1917, koko lehti Venäjän hallitus on Birsh. Vjedomosti -lehden mukaan käsitellyt suljetussa istunnossa 24. heinäkuuta eduskunnan päätöstä Suomen sisäisestä itsenäisyydestä. Lehden luotettavalta taholta saaman tiedon mukaan väliaikainen hallitus vastustaa yksimielisesti täydellisen itsenäisyyden myöntämistä Suomelle. ”Väliaikaisen hallituksen jäsenet tulevat Suomeen […]
Järjestysvalta romahti Suomessa keisarivallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1917. Maan hallituksella eli senaatilla ei ollut omia keinoja lain ja järjestyksen ylläpitoon, ei omaa armeijaa eikä hallituksen käskyvallassa olevaa poliisia. Järjestysvallan tyhjiöön syntyi eri paikkakunnille paikallisia järjestyskaarteja, joiden luonne vaihteli suuresti. Tässä järjestysvaltaa tarkastellaan poliisilaitosten näkökulmasta. Järjestysvallan romahdus liittyi poliisin asemaan osana suuriruhtinaan maan venäläistettyä hallintoa. Suomen […]
”Kansan pohjakerroksia ja niiden yhteistä hyvää tarkoittamaa toimintaa vihaavat ja vastustavat riistäjä- ja sortajaryhmät käyttävät pimeitten tarkoitustensa välikappaleina mieleisikseen laittamiaan poliisijoukkoja. Niiden avulla on vallankumouksen nyt kaatama sortojärjestelmä julmasti kukistanut Helsinginkin työväen oikeuksia ja vapauksia, ehkäissyt sen toimintaa sekä tuottanut paljon ja monenlaista vahinkoa. Tämän vuoksi kokous lausuu jyrkän vastalauseensa työväkeä riiistäväin ja sortavain ryhmäin […]
