Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]
Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]
Helsinkiläinen taidemaalari ja pilapiirtäjä Eric Vasström (1887–1958) sai kolmen kuukauden vankeustuomion vuonna 1913 tekemästään majesteettirikoksesta. Tuomio tuli ruotsinkielisessä Fyren-lehdessä julkaistusta piirroksesta, joka kuvaa Venäjän hovin kesäisiä juhlia Suomen saaristossa. Kuvassa suomalainen renki vie pietarilaista hovineitoa tanssilavalla. Neidon päälaella oleva korukampa muistuttaa keisarillista kruunua, mikä tulkittiin keisarillisen hovin häpäisyksi. Muiden pilalehtien tapaan myös Fyreniä toimitettiin isänmaallisessa […]
Suomenkielisen lehden perustaminen pääkaupunkiin nousi tavoitteeksi sivistyspiireissä 1840-luvulla. Suomettaren perusti 24-vuotias ylioppilas Paavo Tikkanen, joka jo muutamaa vuotta aikaisemmin oli yrittänyt saada senaatilta julkaisuluvan Suomalainen-nimiselle lehdelle.[i] Lehden ensimmäinen numero on päivätty 12.1.1847. Ensimmäisenä vuonna Suomettarella oli 258 tilaajaa, mikä oli huomattavasti vähemmän Kuopiossa ilmestyneellä Maamiehen Ystävällä tai maan suurilevikkisimmällä Helsingfors Tidningar-lehdellä[ii] Fennomania eli suomenmielisyys näkyi […]
Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]
Tiedonvälityksen nopeutuminen hyödytti 1800-luvun lopulla Varkauden ruukin toimintaa. Lennätinyhteys Viipurista Lappeenrannan, Mikkelin ja Varkauden kautta Kuopioon valmistui 1865. Viipurin kautta sähkösanomat kulkivat sekä Pietariin että Helsinkiin, joiden välinen linja oli otettu käyttöön 1855. Puhelinyhteys Varkaudesta Leppävirran kautta Kuopioon valmistui 1892 ja linja Mikkeliin 1913.[i] Lehtien lukeminen yleistyi 1870-luvulla. Varkauteen avattiin syksyllä 1877 lukusali, johon tilattiin […]
Jean Sibelius muovasi suomalaisuutta ja teki Suomea tunnetuksi maailmanlaajuisesti
Jyrkkä sosialisti vastusti eduskunnan hajottamista ja ajautui kannattamaan ulkoparlamentaarista toimintaa
Suomi oli syntyessään sananmukaisesti nuori kansakunta. Vuonna 1917 suomalaisista 35 prosenttia oli alle 15-vuotiaita ja puolet alle 25-vuotiaita. Suomi oli itsenäistyessään maatalousvaltainen maa, jonka kaupungistuminen oli nopeutunut 1800-luvun lopulta lähtien. Maassa oli 3,1 miljoonaa asukasta, minkä lisäksi noin 250 000 suuriruhtinaskunnassa syntynyttä asui maan rajojen ulkopuolella, suurin osa heistä Yhdysvalloissa. Suomen asukkaista 88 prosenttia oli suomenkielisiä […]
