Suomen Ammattijärjestö ryhtyi toukokuussa 1917 vauhdittamaan työaikalain säätämistä. SAJ järjesti mielenosoituksia, joiden rahoittamiseksi se myi hopeoituja, hopeisia ja kullattuja merkkejä. Merkkimyynti tuotti 35 000 markkaa (41 700 euroa). Mielenosoitusten huipun SAJ ja työväenjärjestöt ajoittivat heinäkuun 14. päivään, jolloin eduskunnassa oli työaika- ja kunnallislakien ratkaiseva käsittely. Viipurissa oli julistettu paikallinen suurlakko. Työmiehen mukaan edustajat ja lehteriyleisö ottivat lakien […]
Siirtyminen 8 tunnin työpäivään toteutui teollisuudessa ja kaupassa metallityöväenliiton lakon jälkimainingeissa. Työväki sai lakon alla ja aikana tukea venäläiseltä sotaväeltä, mitä porvaripuolueet arvostelivat ankarasti. Työajan lyhentäminen 8 tuntiin päivässä kuului jo työväenliikkeen Forssan ohjelmassa 1903 ilmaistuihin tavoitteisiin.[1] Päämäärään pyrkiminen oli käytännössä mahdotonta Venäjän vallan loppuvuosina ja etenkin ensimmäisen maailmansodan aikana. Sotatilan aikana mielenosoitukset ja lakot […]
Uusi Suometar julkaisi 18.4.1917 Suomen Tietotoimiston katsauksen venäläisten sotilaiden ja työläisten käynnistä eduskunnassa, jonka kokoontumispaikkana oli Heimolan talo. ”Eilen klo 5 aikaan i. p. kokoontui eduskuntatalon edustalle joukko sotilaita ja venäläistä työväkeä, jotka halusivat tavata eduskunnan puhemiestä ja kuulla lausuttavan 8 tunnin työpäivästä ja kansallisuuksien sorrosta Suomessa, erikoisestikin juutalaiskysymyksestä. Kun eduskunnan puhemies ei ollut […]
