Muistomerkkeihin kohdistuva ilkivalta ja tuhotyöt olivat esillä senaatissa jo ennen Aleksanteri II:n patsaaseen kohdistunutta hyökkäystä. ”Kirkollisasiain toimituskunnan asianomaisen, esittelijän alotteesta käsitteli senaatti viime tiistaina kysymystä kiertokirjeen lähettämiseksi maan kaikille kuvernööreille kehoituksella heille huolehtia siitä, ettei julkisia muistomerkkejä vahingoiteta eikä hävitetä sekä saattamaan lailliseen edesvastuuseen henkilöt, jotka havaitaan sellaiseen ilkivaltaan syypäiksi. Niinikään ehdotti esittelijä, että senaatti, […]
Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuus keisarin syntymäpäivänä 29.4.1894 oli suuri kansallinen juhla, jossa Suomen kansa vertauskuvallisesti osoitti kunnioitustaan edesmenneelle hyvälle hallitsijalleen. Paljastuksesta tuli samalla alkaneen venäläistämisen hiljainen vastalause. Sitä seurasi 30 000 ihmistä. Helsingissä oli tuolloin alle 100 000 asukasta. Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuuteen osallistui edustaja 300 kaupungista tai maalaiskunnasta. Paikalla olivat senaatin jäsenet, yliopiston ja virkamieskunnan edustajat. […]
Helsingin Sanomat tuomitsi 20.4.1917 kovin sanoin patsaaseen kohdistuneen tuhoamisyrityksen. ”Hyökkäys Suomen kansan jalolle ja rakastetulle hallitsijalle pystyttämää muistomerkkiä vastaan on, omiaan herättämään hämmästyksen ja paheksumisen tunteita koko kansassamme. Aleksanteri toisen muistopatsas on pystytetty varoilla, jotka on suurimmaksi osaksi kerätty pienissä erissä ympäri maatamme. Suomen kansan kaikista kerroksista, köyhimmistäkin. Kansamme pitää sitä suuressa arvossa sekä taideteoksena […]
Sotilaista ja siviileistä koostunut väkijoukko ryhtyi 19.4.1917 hajottamaan Senaatintorille huhtikuussa 1894 pystytettyä Aleksanteri II:n patsasta. Paikalle olleet tuhotyön vastustajat saivat kiihkon asettumaan puheillaan. Uusi Suometar ja Helsingin Sanomat kertoivat 20.4.1917 Aleksanterin patsaan olleen vaarassa edellisiltana. Uuden Suomettaren mukaan Senaatintorille kokoontui iltaseitsemältä noin tuhannen ihmisen joukko, jossa oli mukana myös jonkin verran sotilaita. Siviilivaatteisiin pukeutunut mies […]
Snellmanin 100-vuotisjuhlinnan avasi Keisarillisen Aleksanterin yliopiston ylioppilaskunnan aamulla 12.5.1906 in corpore suorittaman kunniakäynti hänen haudalleen. Kulkueeseen yhtyi myös muiden kansallisesti merkittävien järjestöjen, kuten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) jäseniä. Snellmanin satavuotisjuhlia järjestettiin kaupunkien lisäksi monilla maaseutupaikkakunnilla, kuten Alavudella, Huittisissa, Humppilassa, Joroisissa, Nurmijärvellä ja Ulvilassa. Työväenliike osallistui näkyvästi juhlitaan muun muassa Tampereella.[1] SKS tilasi satavuotisjuhlan kunniaksi kuvanveistäjä […]
