Naisasialiike ajoi äänioikeutta ja sosiaalisia kysymyksiä

Aktiiviset naiset toimivat kansanliikkeiden muotoutumisvaiheessa eri järjestöissä – etenkin raittius-, nuorisoseura- ja työväenliikkeessä. Tämän rinnalla alkoi kehittyä ensisijassa tai yksinomaan naisille tarkoitettua yhdistystoimintaa. Suomen Naisyhdistys perustettiin Helsingissä helmikuussa 1884. Sen tavoitteena oli ”työskenteleminen naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilansa parantaminen”. Naisten koulutusmahdollisuuksien parantamisen ohella Suomen Naisyhdistys ajoi naisten oikeutta […]

Uusi Suometar 12.3.1916

Uusi Suometar 12.3.1916: Kamppailu Verdunista kiihtyy. Miten lisätä suomalaista tuotantoa? Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto 10-vuotias. Juhani Aholta uutuusromaani ”Rauhan erakko”. Ylioppilaskirjoituksen toisen kotimaisen kielen tehtävät. Työmies-lehti huono siveellisyyteen opastaja. Selviääkö työväen tilaisuuksissa kuudennen käskyn merkitys? Uusi Suometar 12.3.1916, koko lehti Uusi Suometar julkaisi 12.3.1916 laajan katsauksen ensimmäisen maailmansodan 85. viikosta. Lehti arvioi, että 21. helmikuuta […]

Naisten ja miesten äänioikeus toteutui Suomessa täysimittaisesti ensimmäisenä maailmassa

Suomi oli ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kansalaisilleen myöntänyt maa koko maailmassa. Suuriruhtinaskunnan kansanedustuslaitoksena alkoi toimia 1907 eduskunta, joka oli syntyajankohtanaan poikkeuksellisen kansainvaltainen toimielin. Sekä naiset että miehet saivat eduskuntauudistuksessa täydet poliittiset oikeudet, mikä herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Yhteiskunnan sivistys- ja talouseliitistä koostuneet säätyvaltiopäivät korvasi eduskunta, jonka valitsemiseen saivat osallistua 24 vuotta täyttäneet […]