Vuosi 1918 oli kurja myös Kiuruvedellä. Sisällissodan pahimmat kauhut jäivät kuitenkin kauas Pohjois-Savon perukoista. Suomessa ja koko Venäjän imperiumissa koitti vapauden ja toivon aika, kun Nikolai II joutui luopumaan vallasta maaliskuussa 1917. Kiuruvedellä järjestetty kansalaiskokous, johon osallistuivat kaikki kansalaispiirit, lähetti onnittelusähkeen Venäjän valtakunnanduumalle. Riemu haihtui pian ja vaihtui kamppailuksi vallasta porvarien ja sosialistien välillä. Sosiaalidemokraateilla […]
Vuonna 1918 Kiuruvedellä oli vajaa 12 000 asukasta. Väestö oli kasvanut nopeasti edeltävän vuosisadan aikana, sillä 1815 Kiuruveden väliluku oli 2 300 henkeä. Viidenneksen kasvusta selittää vuoden 1883 alueliitos, jossa Pielaveden pohjoisosa liitettiin Kiuruveteen. Väestönlisäys oli kuitenkin Pohjois-Savon kuntien tapaan nopeaa, mikä muutti yhteiskuntarakennetta merkittävästi. Pelkistetysti sanottuna tilattoman väestön osuus kiuruvetisistä kasvoi. Kiuruvesi kuului Venäjän vallan loppuvuosina […]
”Vallankumouksen kellot soivat”. ”Mensevikit pakenevat”. Verinen taistelu Hausjärvellä. Kahakka Oitissa. Porvarien puuhat korkeimman vallan suhteen. Suomen asema ja Pietarin tapahtumat. Kutsu Osuustukkukaupan perustamiskokoukseen. Työmies 8.11.1917, koko lehti. Pietarin köyhälistö taistelee parhaillaan vastavallankumouksellista porvaristoa vastaan. Pietarin tärkeimmät laitokset ovat sotilasvallankumouksellisen komitean käsissä. Väliaikainen hallitus yrittää saada avukseen joukkoja rintamalta. Eilen kahdeksan tienoissa illalla tulivat seuraavat tiedot […]
Sokerinmyynti korteilla alkaa 16. marraskuuta. Keskusvallat antaneet julistuksen Puolan kuningaskunnan perustamisesta. Verdunin taistelu katsottava päättyneeksi. Yhdysvalloissa tiukka presidentinvaali – Wilson todennäköinen voittaja. Arkkiherttua Kaarle ja Falkenhayn haavoittuneet. Lauri Kettusen vaikutelmia Pietarista ja Virosta. Sosialistit ja SOK. Helsingin Suomalaisella naisvoimisteluseuralla näytös. Hagasta Heikinpuistoon raitiovaunulla. Sanakirjaosakeyhtiön anti etenee. Uusi Suometar 12.11.1916, koko lehti Helsingin kaupungin muonituslautakunta ilmoitti […]
Risto Alapuron mukaan helmikuun manifestin 1899 herättämä reaktio pakotti Suomen eliitin ensimmäisen kerran etsimään tukea kansan syviltä riveiltä. Suureen adressiin kirjoitti nimensä 389 huittislaista. Penseimmin adressiin suhtautuivat torpparit, joista vain seitsemän prosenttia kirjoitti nimensä adressiin. Mäkitupalaisten osuus jäi kahdeksaan prosenttiin. Talollisista adressiin allekirjoitti 67 prosenttia. Alapuron tulkinnan mukaan suomalaisen eliitin asema heikkeni rahvaan silmissä, kun […]
Huittisissa paikkakunnan ilmapiirin ja talouselämän kannalta keskeisin ryhmä olivat talolliset, josta torpparit ja maataloustöitä tehneet olivat riippuvaisia. Paikalliseen eliittiin kuuluivat lisäksi virkamiehet. Vähävaraisesta väestöstä omat ryhmänsä muodostivat torpparit ja erityisesti käsityöläiset, joiden tulotaso oli työväestöä korkeampi, mutta selvästi alhaisempi kuin vauraimmilla huittislaisilla. Oman kokonaisuutensa muodosti Äetsänjoen varrelle noussut tehdastaajama, jossa vastapuolina olivat tehtaanjohto ja työväki. […]
