Vastakkainasettelu syveni loppukesällä 1917

Yhteiskunnallinen kahtiajako jyrkkeni Suomessa loppukesällä 1917. Äänenpainot ja otteet kovenivat. Ilmapiirin kärjistyminen näkyi lehtikirjoittelussa. Suurimmat porvarilehdet alkoivat ilmestyä kirjapainolakosta johtuneen yli kuukauden tauon jälkeen 9. elokuuta. Ne ottivat pisteliäästi kantaa vasemmiston toimintaan. Työmies ja muut työväenlehdet nostivat entistä kärkkäämmin esille porvarien toiminnassa havaitsemiaan epäkohtia. Väliaikaisen hallituksen antama eduskunnan hajotusmanifesti ja senaatin sosiaalidemokraattisten jäsenten ero vaikuttivat […]

Työmies 29.6.1917

Taantumusajan virkamiehiä edelleen toimessa Helsingin poliisilaitoksella. Suomen työväki luokkataistelukelpoista. SVUL:n Helsingin piirin viestimestaruuskisat. Työväen Urheilulehden toinen numero. Valistustyötä tehostettava. Turun santarmipäällikkö vihdoinkin tutkittavaksi. Porvarit kieltäytyneet ompelemasta merkkejä järjestönuorille Lahdessa. Työmies 29.6.1917, koko numero  Nimimerkki ”Esko” muistutti, että Helsingin työväestölle on tullut hyvin tunnetuksi, miten hitaasti Uudenmaan läänin kuvernöörin viranhoitajat oli toiminut poliisilaitoksella taantumusaikana palvelleiden komisarioiden […]

Helsingin kesän 1917 miliisilakkolaisten vaatimukset ja senaatin vastaus

Senaatin sisäasiaintoimituskunnan päällikkö Allan Serlachius esitteli vastauksessaan välikysymykseen aluksi lakkolaisten vaatimukset ja hallituksen siihen antaman vastauksen. ”Suomen senaatille. Helsingin kaupungin järjestysmiehet esittävät valitsemansa lakkokomitean kautta seuraavat vaatimukset: Että itsemääräävän poliisimestarin toimi on lakkautettava; että työväenjärjestön valitsema eduskunta valitsee Helsingin kaupungin järjestystoimikunnan, johon järjestyslaitoksessa palvelevilla miehillä on oikeus valita yksi edustaja keskuudestaan; Järjestystoimikunta valitsee puheenjohtajan, joka […]

Järjestysvallan romahdus 1917

Järjestysvalta romahti Suomessa keisarivallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1917. Maan hallituksella eli senaatilla ei ollut omia keinoja lain ja järjestyksen ylläpitoon, ei omaa armeijaa eikä hallituksen käskyvallassa olevaa poliisia. Järjestysvallan tyhjiöön syntyi eri paikkakunnille paikallisia järjestyskaarteja, joiden luonne vaihteli suuresti. Tässä järjestysvaltaa tarkastellaan poliisilaitosten näkökulmasta. Järjestysvallan romahdus liittyi poliisin asemaan osana suuriruhtinaan maan venäläistettyä hallintoa. Suomen […]

Helsingin työväenkokousten 6.4.1917 hyväksymä lausunto poliisiasiasta

”Kansan pohjakerroksia ja niiden yhteistä hyvää tarkoittamaa toimintaa vihaavat ja vastustavat riistäjä- ja sortajaryhmät käyttävät pimeitten tarkoitustensa välikappaleina mieleisikseen laittamiaan poliisijoukkoja. Niiden avulla on vallankumouksen nyt kaatama sortojärjestelmä julmasti kukistanut Helsinginkin työväen oikeuksia ja vapauksia, ehkäissyt sen toimintaa sekä tuottanut paljon ja monenlaista vahinkoa. Tämän vuoksi kokous lausuu jyrkän vastalauseensa työväkeä riiistäväin ja sortavain ryhmäin […]

Vallankumouksellinen puhdistus virkakunnassa

Suuriruhtinaanmaan korkeimmat johtohenkilöt, kenraalikuvernööri F. A. Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov, joutuivat vangituksi maaliskuun vallankumouksen seurauksena. Kaikki läänien kuvernöörit erosivat tai painostettiin eroamaan, samoin joukko korkeita virkamiehiä. Vihatun Suomenmaalaisen santarmikunnan toiminta päättyi vallankumoukseen, kun Venäjän väliaikainen hallitus lakkautti koko keisarikunnan santarmilaitoksen 17.3.1917. Hallitus lopetti myös salaisen poliisin (suojeluosaston), joka tunnettiin nimellä ”ohrana” (ohrannoje […]