Vuosi 1918 oli Suomen historian surkein vuosi – vain pörssikurssit nousivat. Ennätyslukemiin päästiin myös kuolleisuuden kasvussa ja kansantulon laskussa. Yhteenvedon tästä surkeudesta voi tiivistää Juhani Ahon toteamukseen: “Tulee olemaan surkeaa, sietämätöntä elää tässä maassa”. Optimistisempi Väinö Voionmaa kirjoitti: “Luja täytyy olla usko niillä, jotka vielä jaksavat uskoa tämän kansan tulevaisuuteen.” Miten sodasta selvittiin? Noin 100 […]
Kansanvaltuuskunnalla oli hallussaan nykyaikaisin osa Suomesta. Punaisen Suomen puolelle jäi myös pääosa väestöstä. Punaisen Suomen pinta-ala oli 49 000 neliökilometriä ja sen alueella asui 1 415 00 ihmistä. Väentiheys oli 28,9 asukasta neliökilometrillä. Rintamavyöhykkeeseen kuului 10 500 neliökilometrin alue, jolla asui 172 000 suomalaista. Valkoisen Suomen alue oli 273 500 neliökilometrin laajuinen. Asukkaita oli 1 760 000. Asukastiheys oli kuitenkin vain 6,4 […]
Kyösti Kallio Maatalousministeri Kyösti Kallio vietti kapina-ajan ensimmäisen yön Kammion sairaalassa sen omistajan tohtori V. O. Sivénin kodissa. Yksityinen mielisairaala sijaitsi nykyisten Sibeliuksenkadun, Töölönkadun, Runeberginkadun ja Mannerheimintien rajaamalla alueella. Seuraavana päivänä punakaartilaispartio pysäytti Kallion kadulla, mutta hänet pelasti se, että hän ennätti sujauttaa salkkunsa, jonka päällä luki ”Maanviljelystoimituskunnan päällikkö”, vastaantulevalle tuntemattomalle rouvalle. 29.1. Kallio pääsi […]
