Kirkko asettui sisällissodassa laillisen hallituksen puolelle. Sodan jälkeen kirkon asema yhteiskunnassa vahvistui. Itsenäistymistä edeltänyt keskustelu kirkon ja valtion erosta vaimeni kokonaan. Kirkosta tuli yksi nuoren tasavallan tukipylväistä. Noin 50 pappia osallistui sisällissodan aikana suojeluskuntien toimintaan ja samansuuruinen joukko toimi valkoisen armeijan sotilaspappeina. Pappeja oli vuonna 1918 yhteensä noin tuhat. Suurin osa papeista jatkoikin tehtäviensä hoitamista […]
Kevään 1918 sodan jo ratkettua, mutta taistelujen vielä jatkuessa, oli hallituksen joukoilla ja saksalaisilla Suomessa huhtikuun lopussa noin 80 000 vankia. Armeijan piirissä annettiin sotatilavaltuuksien nojalla pikatuomioita. Voittaneen puolen siviilit eli valkoiset panivat toimeen koston, jota on kutsuttu valkoiseksi terroriksi. Toukokuun lopussa eduskunta sääti lain valtiorikosoikeuksista, jotka antoivat liki 68 000 tuomiota. Syksyllä valtionhoitaja P. E. Svinhufvud […]
Viipurin lääninvankilassa tapahtui 30 ihmisen hengen joukkomurha punaisen Viipurin ollessa jo luhistumassa. Surmatyötä johtivat punakaartiin liittyneet rikolliset Jallu (Jalmar) Kaipiainen ja Emil Ihalainen. Teemu Keskisarjan tulkinnan mukaan vankilassa istuneet miehet kostivat vääryyksiä, joita he olivat omasta mielestään kokeneet. Kiihkoa lisäsi punaisen Viipurin ja Suomen luhistuminen. Tilanne kiristyi Papulan kaupunginosassa sijainneessa vankilassa Viipurin piirityspäivinä. Punaisten vankilanjohtajaksi […]
