Taantumusajan virkamiehiä edelleen toimessa Helsingin poliisilaitoksella. Suomen työväki luokkataistelukelpoista. SVUL:n Helsingin piirin viestimestaruuskisat. Työväen Urheilulehden toinen numero. Valistustyötä tehostettava. Turun santarmipäällikkö vihdoinkin tutkittavaksi. Porvarit kieltäytyneet ompelemasta merkkejä järjestönuorille Lahdessa. Työmies 29.6.1917, koko numero Nimimerkki ”Esko” muistutti, että Helsingin työväestölle on tullut hyvin tunnetuksi, miten hitaasti Uudenmaan läänin kuvernöörin viranhoitajat oli toiminut poliisilaitoksella taantumusaikana palvelleiden komisarioiden […]
Yksi tunnetuimmista santarmia avustaneista urkkijoista oli Hyvinkään asemapäällikkö Fredrik Ilo (1867–1917). Hyvinkäällä pidetty kansalaiskokous päätti 23. maaliskuuta 1917 vangituttaa Ilon. Vangitsemisen suoritti Työmiehen 24.3.1917 mukaan kokouksen valitsema viisimiehinen järjestysvaliokunta venäläissotilaiden avustamana 23. maaliskuuta illalla klo 11 aikaan: ”Suurilukuinen väkijoukko seurasi jännittyneenä, mutta maltillisena tapausta.” Ilo kuljetettiin Helsinkiin sotilaiden vartioimana. ”Ilon astuessa Helsingin, asemalaiturille ei häntä […]
Lehdet julkaisivat kevään mittaan hajatietoja santarmiarkistosta löytyneistä asiakirjoista. Työväen Kuvalehti esitteli 1.4.1917 Kustaa Roviosta tehtyä yhteenvetoa. ”Monia ovat olleet ne kansalaiset, joita santarmit ovat pitäneet ’mustissakirjoissaan’. Santarmien papereita pengottaessa on sieltä löydetty sekin, jota (oheinen) kuva esittää. Paperi koskee toveri Kustaa Roviota, joka takavuosina oli Pietarista karkoitettuna Siperiaan ja siitä pitäen nähtävästi ollut santarmien kirjoissa. […]
Elmo E. Kaila kertoi Suojeluskuntalaisen Lehdessä 1919 santarmisarkiston asiapapereiden käsittelystä. Venäjän väliaikaisen hallituksen perustama Kansanvapauden säilytysosasto määräsi, ettei vastavakoilun aineistoa saa käyttää. Kaila järjesti kuitenkin aineistoa itselleen lahjojamalla. Hän julkaisi esimerkkinä tiedusteluraportista venäläisten saamia tietoja jääkäreistä. ”Heti vallankumouksen jälkeen 1917 ryhdyttiin eräissä piireissä toimenpiteisiin Santarmiarkiston salattujen aarteitten päivänvaloon saattamiseksi. Tähän olivatkin Santarmihallituksen silloiset valtijat suostuvaisia, […]
Uuden Päivän 14.6.1917 julkaisema ilmianto kommentteineen kertoo vallinneista mielialoista. Osa suomalaisista halusi kostaa kovalla kädellä santarmien avustajina toimineille ilmiantajille. ”Kauniita veljeksiä! Helsingin santarmi hallituksen arkiston tarkastuslautakunta kuuluu muitten paperien joukosta, löytäneen myös seuraavan asiakirjan: ’Me allekirjoittaneet voimme valan. velvoituksella vakuuttaa, että kesäkuun 3 p:nä 1913 (u. l.) kuvernööri Vuorinen virkahuoneessaan meidän molempien ollessa siellä läsnä, […]
Yksi venäläistämiskauden inhotuimmista ilmiöistä oli santarmien johdolla harjoitettu urkinta, jossa avustajina toimivat Suomen kansalaiset. Tietoja urkkijoista julkaistiin satunnaisesti maaliskuun vallankumouksesta lähtien. Kesäkuussa 1917 tuli julki suurempi määrä nimiä. Työmies ja Uusi Päivä alkoivat julkaista kesäkuun puolivälissä 1917 santarmiarkiston tietoihin perustuen santarmien kanssa yhteistyötä tehneiden suomalaisten nimiä. Työmiehessä otsikkona oli 16. kesäkuuta: ”Santarmiston apuna Suomessa toimineet […]
