Suomen laillinen hallitus jatkoi vallankumouksen alettua toimintaansa Vaasassa. Sen sotilaallinen voima perustui aluksi suojeluskuntalaisiin. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud määräsi 26. tammikuuta kolme senaattoria lähtemään Helsingistä Vaasaan, jotta hallituksen toiminnan jatkuvuus olisi turvattu kapinatilanteessa. Vaasaan siirtyivät Helsingistä Heikki Renvall, Aleksander Frey ja E. Y. Pehkonen. Heihin liittyi Tampereelta paennut Juhani Arajärvi. Suomen laillisella hallituksella oli […]
Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa Viipurissa tiivistyi sisällissota kaikkine hirmutekoineen. Viipuri muuttui 1850-luvulta alkaen pienestä kauppa- ja varuskuntakaupungista Itä-Suomen talouselämän väkirikkaaksi keskukseksi. Viipurissa asui Suomen itsenäistyessä 30 000 ihmistä ja sitä ympäröineessä maalaiskunnassa oli 47 000 asukasta. Samaan aikaan Viipurin lääni kasvoi asukasluvultaan maan suurimmaksi. Vuonna 1917 läänin alueella asui 540 000 ihmistä, lähes viidennes suomalaisista. Viipurin kasvua vauhditti […]
Tammikuun lopussa 1918 käynnistynyt sisällissota asetti vastakkain senaatin puheenjohtajan P. E. Svinhufvudin johtaman laillisen hallituksen armeijan joukot, valkokaartit, ja Kullervo Mannerin johtaman sosiaalidemokraattisen vallankumoushallituksen joukot, punakaartit. Punakaartit saivat haltuunsa suuren osan Etelä-Suomea, mukaan lukien pääkaupungin Helsingin. Maalis-huhtikuussa sota kääntyi valkoisten eduksi. Huhtikuun alussa 1918 valkoiset saivat vahvistusta Hankoon rantautuneesta Saksan Itämeren-divisioonasta, jota johti kenraalimajuri Rüdiger […]
