Uusi Suometar 9.4.1916: Helsingin Suomalainen Seura 10-vuotias. Suomalainen ylioppilaslaulu 40 vuotta. Ville Vallgren: kuvanveisto ei arvosteta. Verdunin taistelussa ei vielä ratkaisua. Helsingin suomenkielisten kansakoulujen kesäsiirtolat. Ottakaa vähävarainen lapsi kesäkotiinne! Merkitkää Sanakirjaosakeyhtiön osakkeita! Mihin on unohtunut Cervantesin muisto? Uusi Suometar 9.4.1916, koko lehti Helsingin Suomalainen Seura täytti kymmenen vuotta 1916. Suomalaisen Puolueen paikallisosastona toimineen Helsingin Suomalainen […]
Uusi Suometar 12.3.1916: Kamppailu Verdunista kiihtyy. Miten lisätä suomalaista tuotantoa? Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto 10-vuotias. Juhani Aholta uutuusromaani ”Rauhan erakko”. Ylioppilaskirjoituksen toisen kotimaisen kielen tehtävät. Työmies-lehti huono siveellisyyteen opastaja. Selviääkö työväen tilaisuuksissa kuudennen käskyn merkitys? Uusi Suometar 12.3.1916, koko lehti Uusi Suometar julkaisi 12.3.1916 laajan katsauksen ensimmäisen maailmansodan 85. viikosta. Lehti arvioi, että 21. helmikuuta […]
Vuoden 1905 suurlakko yhdisti Huittisissa yhdistysaktiivien lisäksi kuntalaiset muotoutuvan poliittisen kentän laidasta laitaan. Yhteistoiminta jatkui lakon jälkeen ja 3. joulukuuta 1905 pidetyssä kokouksessa VPK:n salissa pidetyssä kokouksessa lähes tuhat henkeä vaati valtiopäiviä hyväksymään yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä yksikamarisen eduskunnan perustamisen. Ilmapiiri politisoitui Huittisilla ennen kokemattomalla tavalla. Eri poliittisiin ryhmiin kuuluneet pyrkivät aluksi keskustelemaan korostetun […]
Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]
Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]
