Punainen hallinto kesti Viipurissa pisimpään

Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa Viipurissa tiivistyi sisällissota kaikkine hirmutekoineen. Viipuri muuttui 1850-luvulta alkaen pienestä kauppa- ja varuskuntakaupungista Itä-Suomen talouselämän väkirikkaaksi keskukseksi. Viipurissa asui Suomen itsenäistyessä 30 000 ihmistä ja sitä ympäröineessä maalaiskunnassa oli 47 000 asukasta. Samaan aikaan Viipurin lääni kasvoi asukasluvultaan maan suurimmaksi. Vuonna 1917 läänin alueella asui 540 000 ihmistä, lähes viidennes suomalaisista. Viipurin kasvua vauhditti […]

Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta

Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]

Manner, Kullervo

Jyrkkä sosialisti vastusti eduskunnan hajottamista ja ajautui kannattamaan ulkoparlamentaarista toimintaa