Sisällissota johti urheiluliikkeen kahtiajakoon, joka oli ollut oraallaan jo ennen Suomen itsenäistymistä. Itse sodassa urheilijoilla merkittävä osa. Valkoisessa Suomessa järjestettiin jonkin verran pieniä hiihtokilpailuja helmikuun alkupuolella. Turussa pelattiin punaisen vallan aikana joitakin jääpallo-otteluita. Sodankäynnin kiihdyttyä urheiluharrastukset keskeytyivät kokonaan. Urheilijat olivat sisällissodan osapuolten pikavauhtia koottujen armeijoiden parhaimmistoa. Helsingin Jyryn A-komppania oli punaisten eliittiyksikkö, joka kärsi kovia […]
Voimistelu ja urheilu erottuivat omaksi kansanliikkeekseen 1890-luvulta lähtien, kun liikuntakulttuuri muuttui eliitin harrastuksesta suurempia väestöryhmiä kiinnostavaksi toiminnaksi. Voimistelun ja urheilun muotoutuminen itsenäiseksi kansanliikkeeksi alkoi 1890-luvulla. Suomessa toimi jo tätä ennen lähinnä kaupungeissa urheiluseuroja. Maan ensimmäisinä urheiluseuroina on pidetty 1850–1860-luvuilla perustettuja pursiseuroja, jotka kuitenkin olivat Venäjän laivaston suojeluksessa toimineita puolivirallisia maanpuolustusjärjestöjä. Tämän lisäksi ne edistivät säätyläisten […]
Uusi Suometar 12.3.1916: Kamppailu Verdunista kiihtyy. Miten lisätä suomalaista tuotantoa? Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto 10-vuotias. Juhani Aholta uutuusromaani ”Rauhan erakko”. Ylioppilaskirjoituksen toisen kotimaisen kielen tehtävät. Työmies-lehti huono siveellisyyteen opastaja. Selviääkö työväen tilaisuuksissa kuudennen käskyn merkitys? Uusi Suometar 12.3.1916, koko lehti Uusi Suometar julkaisi 12.3.1916 laajan katsauksen ensimmäisen maailmansodan 85. viikosta. Lehti arvioi, että 21. helmikuuta […]
