Itsenäisyyssenaatiksi kutsutaan P. E. Svinhufvudin ensimmäistä hallitusta. Sen antaman itsenäisyysjulistuksen eduskunta hyväksyi 6.12.1917. Senaatti sai hankituksi Venäjän, Ruotsin, Saksan ja monien muiden valtioiden tunnustuksen itsenäisyydelle. Senaatti perusti Suomen puolustusvoimat maahan jääneiden venäläisten sotilaiden karkottamiseksi. Vallankumoushallituksen vallattua Helsingin ja Etelä-Suomen tammikuun lopussa 1918 senaatin joukot kukistivat kapinan sisällissodassa. Punaisen vallankumouksen aikana kuusi senaattoria piileskeli maan alla […]
Talollisten ja muiden huittislaisten välinen kahtiajako tuli näkyviin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1907. Puolueiden väliset kannatussuhteet jäivät pysyviksi Venäjän vallan loppuajaksi. Poliittinen mobilisaatio on nopea ja tempasi mukaansa koko yhteisön. Äänestämässä kävi 80 prosenttia äänioikeutetuista, mikä ylitti kymmenellä prosentilla koko maan keskiarvon. Sosiaalidemokraatit saivat 56 prosenttia äänistä. Vanhasuomalaisten kannatti 33, nuorsuomalaisia 5 ja kristillistä työväenliittoa 5 […]
Eliitin asema heikkeni rahvaan silmissä vuoden 1905 suurlakon merkittävästi. Uusi poliittinen järjestelmä perustui sekä Venäjän tsaarin että kotimaisten porvarien tekemiin myönnytyksiin. Risto Alapuron mukaan suurlakko ja eduskuntauudistus loivat pohjan tyytymättömyyden kanavoitumiseen toiminnaksi: ”Huono-osaisuus voi kääntyä yhteiseksi toiminnaksi vallitsevia oloja vastaan vain, jos sellainen käsitys tulee yleiseksi, että ne eivät kuulu luonnolliseen tai väistämättömään maailman menoon, […]
Vuoden 1905 suurlakko yhdisti Huittisissa yhdistysaktiivien lisäksi kuntalaiset muotoutuvan poliittisen kentän laidasta laitaan. Yhteistoiminta jatkui lakon jälkeen ja 3. joulukuuta 1905 pidetyssä kokouksessa VPK:n salissa pidetyssä kokouksessa lähes tuhat henkeä vaati valtiopäiviä hyväksymään yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä yksikamarisen eduskunnan perustamisen. Ilmapiiri politisoitui Huittisilla ennen kokemattomalla tavalla. Eri poliittisiin ryhmiin kuuluneet pyrkivät aluksi keskustelemaan korostetun […]
Työmies 23.2.1916: Maaseudun työväenyhdistykset 10-vuotiaita. Helsingin ”herrasvaltuusto” käsitteli alkoholimyyntiä. Työmies 23.2.1916, koko lehti Työmies loi yleiskatsauksen suurlakon seurauksena perustettuihin työväenyhdistyksiin. Lehden mukaan maaseudulla oli toiminut tätä ennenkin työväenyhdistyksiä, mutta vasta suurlakon antama herätys ”saattoi asian oikealle tolalleen”. Maaseudulle 1890-luvulla perustettujen yhdistysten toiminnassa oli ollut katkoksia, eivätkä ne olleet aluksi sosialistisia. ”Kymmenkunta vuotta takaperin myös vasta […]
”Patenttiperustuslaillinen” hyökkäys eduskuntaa vastaan. Elintarvikkeiden hinnat nousevat – syynä kuljetusvaikeudet ja keinottelu. Työmies siteerasi laajasti 4.11.1915 Karjala-lehden suurlakon perintöä käsitellyttä kirjoitusta. Karjala-lehden mielestä siirtyminen säätyvaltiopäivistä yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittuun eduskuntaan ei ollut onnistunut täysin kivuttomasti: ”Suuret kansalaisryhmät eivät ole olleet tarpeeksi kehittyneitä tarkoituksenmukaisella tavalla käyttämään valtiollista äänivaltaansa. Sen johdosta on eduskuntaan päässyt kerääntymään melkoinen […]
